Uudenlaista ajattelua osatyökykyisten työllistämiseen
Hallitus antoi osatyökykyisten työllistämistä edistävän Työkanava-yhtiön perustamista koskevan lakiesityksensä tänään eduskunnalle. Tuleva yhtiö tulee toimimaan osatyökykyisten työllistäjänä ja näin väylänä työmarkkinoille. Perustamisen mallina on käytetty soveltuvin osin Ruotsissa jo pitkään toiminutta Samhall-yhtiötä. Tavoitteena on, että yhtiö käynnistäisi toimintansa jo ensi vuoden aikana.
Tuleva yhtiö rekrytoisi henkilöstöä, kun se tarvitsee työvoimaa, aivan kuten muutkin yritykset. Tällöin TE-toimiston työnantaja- ja yrityspalveluissa etsitään yhtiölle tarjolle työntekijöitä, jotka vastaavat tehtävän osaamistarpeeseen. Tässä tapauksessa erityistä olisi se, että TE-toimisto antaa tarjolle vain vaikeimmassa asemassa olevia osatyökykyisiä.
Näin saadaan työllistyville henkilöille tuoretta työkokemusta, työelämäkokemusta ja kohennetaan heidän työmarkkinavalmiuksiaan. Ilman yhtiön tarjoamaa mahdollisuutta näillä henkilöillä ei juuri ole mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille.
TE-toimistossa kirjattaisiin osatyökykyisen henkilön työllistymissuunnitelmaan henkilön halukkuus työllistyä Työkanava Oy:n palvelukseen. Suunnitelmassa todettaisiin myös henkilön täyttävän Työkanavan palvelukseen ehdolle asettamisen kriteerit.
Hallituksen esityksessä on arvioitu, että Työkanavan kautta saisi työpaikan vuosittain 1000 kaikkein vaikeimmin työllistettävää osatyökykyistä. Tavoitteena on, että Työkanavassa olisi koko ajan 1000 työllistettävää henkilöä. Työntekijä palkattaisiin siis suoraan Työkanavan palvelukseen työsuhteeseen. Kun henkilö löytää työpaikan avoimilta markkinoilta ja lähtee Työkanavasta, hänen tilalleen otetaan uusi henkilö.
Meillä Suomessa osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksia ei ole aiemmin onnistuttu merkittävästi lisäämään työllistymistä edistävillä toimilla ja palveluilla, joten nyt onkin tärkeää alusta alkaen tutkia tämän uudenalaisen mallin työllistymisvaikutuksia tarkasti.
Yhtiön toiminnan avulla pyritään myös toimeenpanemaan kansainvälisiä velvoitteita ja erityisesti YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa yleissopimusta, jonka Suomi on ratifioinut jo vuonna 2016.
Sopimuksen mukaan sopimusvaltioiden tulee edistää vammaisten henkilöiden taitojen, ansioiden ja kykyjen sekä heidän työpaikoillansa ja työmarkkinoilla antamansa panoksen tunnustamista.
Osatyökykyiset ovat heterogeeninen ryhmä
Lain toimeenpanossa on huomioitava, että osatyökykyiset ovat hyvin heterogeeninen ryhmä, jossa henkilöiden välillä on yksilöllisten erojen lisäksi eroja esimerkiksi vammaryhmän perusteella.
Osatyökykyisyys on yksilöllistä ja sidoksissa osatyökykyisyyden syyhyn, tehtävään sekä työhön ja sen vaatimuksiin. Osatyökykyisyyden taustalla voi olla monenlaisia tekijöitä. Osatyökykyiset voivat olla pitkäaikaissairaita, vammaisia, elämänkriisin kokeneita tai työ- ja toimintakyky on voinut alentua myös sosiaalisten syiden vuoksi.
Erityisesti mielenterveyskuntoutujat ja kehitysvammaiset ovat muita sairaus- ja vammaryhmiä vaikeammassa asemassa. Heidän terveydentilansa ongelmat aiheuttavat sellaisia työkyvyn rajoitteita, joiden seurauksena heidän on keskimääräistä vaikeampaa saada työpaikkaa.
On myös muistettava, että työkyky vaihtelee ja osatyökykyisyys voi olla myös tilapäistä. Vammaisten kohdalla kohtuullisten mukautusten, eli esimerkiksi erilaisin työtekoon liittyvien järjestelyjen, avulla voidaan auttaa osatyökykyinen täysin työkykyiseksi.
Suomi tarvitsee kaikkien työpanoksen ja kaikki työ on arvokasta. Siksi meidän pitäisikin osatyökykyisyyden sijasta kenties puhua enemmän siitä, miten jokaiselle löytyisi sopivaa työtä. Juuri tästä on nyt kysymys.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Eduskunnan Vammaisasiain yhteistyöryhmän puheenjohtaja
