Lastensuojelun panostukset maksavat itsensä monin verroin takaisin

Eduskunta keskusteli viime viikolla esityksestä lastensuojelun sosiaalityön henkilöstömitoituksesta. Tavoitteena on vahvistaa lapsen edun ensisijaisuutta ja lapsen oikeuksien toteutumista lastensuojelussa sekä turvata lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tavoitteiden toteutuminen. Säädettävällä henkilöstömitoituksella vähennetään sosiaalityöntekijän työkuormitusta ja näin parannetaan sosiaalityöntekijän mahdollisuuksia perehtyä lapsen asioihin ja sosiaalityön tekemiseen lapsen etua parhaalla mahdollisella tavalla toteuttaen.

Esityksessä yhdellä lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä saisi olla vastuullaan enintään 35 lasta vuosina 2022 ja 2023 ja enintään 30 lasta vuodesta 2024 alkaen. Ehdotus koskee alle 18-vuotiaita perhekohtaisen lastensuojelun asiakkuudessa olevia lapsia. Tällä hetkellä lapsia voi yhdellä sosiaalityöntekijällä olla jopa 80–100. Jokainen ymmärtää, että tämä asettaa monet työntekijät mahdottoman tehtävän eteen. Lakiuudistus tulee helpottamaan työntekijöiden työpaineita ja samalla myös lasten ja perheiden saaman avun ja tuen määrä ja laatu paranevat.

Kun asiakasmäärää ei nyt tällä hetkellä ole rajattu, niin sosiaalityöntekijät ovat kokeneet, etteivät he kykene tekemään eettisesti kestävää lastensuojelutyötä. Ammatti-identiteetin ja todellisuuden välinen ristiriita on liian suuri, ja se nimenomaan uuvuttaa työntekijöitä. Asiakasmäärää rajaamalla mahdollistettaisiin, että yksittäisen sosiaalityöntekijän työkuorma kevenisi ja hänellä olisi jatkossa nykyistä paremmin aikaa luottamuksen rakentamiseen lapsen kanssa, aikaa paneutua lasten ja perheiden tuen tarpeisiin sekä toteuttaa sijaishuollon valvontaa.

Lastensuojelun henkilöstötilanne on erittäin haasteellinen, ja siksi on kiinnitettävä enemmän huomiota lastensuojelutyön houkuttelevuuden sekä veto- ja pitovoimatekijöiden vahvistamiseen. Lastensuojelun sosiaalityössä viihtymiseen ja pitovoimaan vaikuttavat myönteisesti kohtuullinen asiakasmäärä, työn vaativuutta vastaava palkka, työskentelyä tukeva johtaminen ja toimivat rakenteet.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta on omana asianaan tutkinut lastensuojelun tilannetta ja erityisesti lastensuojelun valvontaa. Mietinnössämme tämän vuoden helmikuussa muistutimme, että lastensuojelulaki korostaa lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän roolia koko lastensuojeluasiakkuuden aikana. Hänen tehtävänsä on vastata siitä, että lapsi ja nuori saavat tarvitsemansa palvelut ja tuen.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa on tunnistettu lastensuojelun palveluissa olevien lasten erityisen suojelun ja tuen tarve. Lapsen asioista vastaavilla sosiaalityöntekijöillä on erityinen velvoite tämän oikeuden toteutumisen turvaamisesta ja lapsikohtaisen sijaishuollon toteutumisen valvonnasta.

Valiokunnan kuulemisten perusteella voidaan todeta, ettei valvontaa aina tehdä ja etteivät kaikki lapset ja nuoret edes tiedä omasta sosiaalityöntekijästään. Lasten ja nuorten tietoisuutta omista oikeuksistaan tulisikin lisätä. Lapsen ja nuoren tulee tietää, kuka on hänen oma sosiaalityöntekijänsä ja keneen voi ottaa yhteyttä, mikäli palveluissa ilmenee ongelmia.

Tarkastusvaliokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan erityisesti kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kohdalla sosiaalityöntekijä ei aina ehdi tavata lasta säännöllisesti eikä tutustua hänen tilanteeseensa. Toivottavasti — ja niin uskon — tämä lakimuutos parantaa tätä tilannetta.

Lastensuojeluun ja sen valvontaan on turvattava riittävät resurssit. Aluehallintoviranomaisilta on tullut tänäkin syksynä hätähuutoja sen suhteen, etteivät heidän resurssinsa riitä edes lakisääteisen valvonnan toteuttamiseen. Ongelmana on myös se, että valvonta jakautuu eri toimijoille, ja monimutkainen sääntely vaikeuttaa tehokasta ohjaus- ja valvontatoimintaa ja lisää myös riskiä siitä, että valvonta jää tekemättä.

Lastensuojelun koko valvontajärjestelmä tulisi ottaa arvioinnin ja kehittämisen kohteeksi, sillä nykyinen järjestelmä ei toimi lasten etua ajatellen niin kuin pitäisi. Toivottavasti tämä viesti otetaan nyt vakavasti. Nyt annettu lakiesitys on hyvä askel tähän suuntaan. On syytä muistaa, että lastensuojeluun tehdyt panostukset maksavat itsensä monin verroin takaisin.

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Julkaistu Uuden Suomen blogissa 21.10.2021.