Yleisradio turvaamassa kansalaisten yhdenvertaisuutta, tiedonvälityksen saavutettavuutta ja demokratiaa
Torstaina eduskunnassa keskustellaan kansalaisaloitteesta: ’Tieto on meidän’. Aloitteen tarkoitus on suojata Ylen tekstimuotoisia verkkosisältöjä. Asia on tärkeä sanan- ja lehdistönvapauden, yhdenvertaisen tiedonsaannin, sekä demokratian turvaamiseksi.
Asian on ajankohtainen, koska parhaillaan eduskunnassa käsitellään hallituksen esitystä, jonka tarkoituksena on täsmentää Ylen julkisen palvelun tehtävää. Lakiesityksen taustalla on medialiiton jo vuonna 2017 tekemä kantelu EU:n komissiolle, jossa annettiin ymmärtää, että Ylen tekstimuotoinen verkkojournalismi haittaa kaupallisen median toimintaedellytyksiä ja näin ollen sen tukeminen olisi ristiriidassa valtion tukisääntelyn kanssa.
Olen samaa mieltä kansalaisaloitteen tavoitteiden kanssa ja perustelen tässä asiaa yhdenvertaisuuden ja saavutettavan tiedonvälityksen näkökulmista. Kuten aloitteessa todetaan, Ylen tekstisisältöjen vähentäminen kaventaisi mm. kuulo- ja näkövammaisten perusoikeuksia tiedonsaantiin. Journalismin saavutettavuus on myös varallisuuskysymys; Ylen verkkouutiset takaavat yhtäläisen tiedonsaantioikeuden myös vähävaraisille suomalaisille.
Laki antaa Ylelle tehtäviä, jotka liittyvät yhdenvertaisuuden, suvaitsevaisuuden ja kulttuurisen moninaisuuden edistämiseen. Tavoitteena on tukea kansalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan ja siitä käytävään keskusteluun. Ylen monimuotoisten palveluiden ansiosta erilaisista taustoista tulevat, kuten kieli- ja kulttuurivähemmistöt sekä aistivamman tai muun toimintarajoitteen takia heikommassa asemassa olevat tulevat tasavertaisesti kohdelluiksi.
Saavutettavuus on entistä kiinteämpi osa Ylen sisältöjen ja palvelujen suunnittelua. Vuonna 2020 Yle teki lisäpanostuksia erityis- ja vähemmistöryhmien palveluihin, kuten suoratekstityksiin, viittomakielen tulkkaukseen sekä kuvailutulkkaukseen. Lisäksi yhtiö on kehittänyt suomen- ja ruotsinkielisten verkkosivustojensa saavutettavuutta näkövammaisille, ja tätä työtä jatketaan vuonna 2021.
Yle tuottaa kahdenlaisia ruututekstityksiä: käännös- ja ohjelmatekstityksiä. Ohjelmatekstitys on suomenkielisten ohjelmien tekstitystä suomeksi ja ruotsinkielisten ohjelmien tekstitystä ruotsiksi. Sen kohderyhmää ovat erityisesti kuulovammaiset katsojat, joita on Suomessa yli 800 000.
Tekstityksistä on apua myös esimerkiksi kuuroille ja maahanmuuttajille. Äänitekstitys palvelee ensisijaisesti näkövammaisia sekä henkilöitä, joilla on hankaluuksia tekstin lukemisessa. Kuvailutulkkaus välittää ohjelman visuaalisen viestin sanallisessa muodossa. Palvelusta hyötyvät näkövammaisten lisäksi esimerkiksi autismin kirjon henkilöt. Yle esittää kuvailutulkkauksia sekä suomeksi että ruotsiksi.
Kuulovammaisia varten Yle lähettää päivittäin viittomakieliset tv-uutiset sekä julkaisee verkkovideoita sosiaaliseen mediaan. Koronaepidemian aikana uutis- ja ajankohtaistoiminnan suorista erikoislähetyksistä lähes kaikki tulkattiin suomalaiselle viittomakielelle. Ohjelmia tulkataan myös suomenruotsalaiselle viittomakielelle.
Yle Uutiset selkosuomeksi kertoo uutiset helpolla suomen kielellä joka päivä. Ne palvelevat televisiossa, radiossa ja verkossa heitä, joilla on vaikeuksia puheen tai kirjoituksen ymmärtämisessä. Selkouutiset sopivat suomen kieltä opiskeleville, ikääntyneille ja myös muistiongelmia omaaville.
Vuoden 2021 alussa voimaan tulleet lakimuutokset lisäävät Ylen saavutettavuusvelvoitetta eli kuuroille ja huonokuuloisille tarkoitettujen lakisääteisten ohjelmatekstitysten määrää suorissa lähetyksissä ja Yle Areenassa. Muutokset perustuvat EU:n hyväksymiin audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan AVMS-direktiivin ja teledirektiivien muutoksiin.
Lopuksi haluan muistuttaa, että yhdenvertaisuutta on myös paikallisuutisoinnin säilyttäminen. Kansalaisten oikeutta lähiympäristöään ja asuinpaikkaansa koskevaan tiedonvälitykseen on varjeltava. Yle onkin viime vuosina panostanut paljon alueelliseen uutistoimintaan – tekstiuutisoinnin rajaaminen olisi tällä saralla harppaus taaksepäin.
Talousvaikeuksissa olevia kaupallisia paikallismedioita on syytä tukea, mutta Ylen toiminnan rajaaminen ei ole ratkaisu. Ylen toiminta – myös tekstimuotoiset verkkosisällöt – turvaavat yhdenvertaisuutta, savutettavuutta ja demokratiaa ja siksi Ylen monimuotoinen toiminta on turvattava.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmän puheenjohtaja
Julkaistu Uuden Suomen blogissa 14.10.2021.
