Liikunnalliset ja kulttuuriset oikeudet kuuluvat kaikille

Pari viikkoa sitten vietimme Muistiviikkoa ja tämä viikko on Vanhusten viikko. Vanhusten viikon teemana on tänä vuonna ”Luonto antaa voimaa”. Luonnon hyvinvointivaikutusten korostamisen ohella viikon aikana tuodaan esille myös kulttuurin ja taiteen myönteisiä vaikutuksia kokonaishyvinvointiin ja toimintakykyyn.

Jokaisella ihmisellä tulee olla oikeus iästä ja elämäntilanteesta riippumatta päästä ulkoilemaan, nauttimaan luonnosta ja myös olla kulttuurin tekijä ja kokija. Tai pitäisi olla, sillä valitettavasti näin ei edelleenkään ole. Meillä on paljon ikäihmisiä – erityisesti muistisairaita – joiden kohdalla nämä oikeudet eivät toteudu.

Mistä tämä johtuu?

Ikäihmisten palveluiden suunnittelu kotihoidossa lähtee siitä, minkälaisia valmiita palvelupaketteja kuten ateria-, kauppa- yms. palveluja henkilölle voidaan järjestää, eikä siitä, miten tuetaan toimintakykyä. Tällaiset palvelut alentavat ikäihmisten aktiivisuutta. Ikäihmisten auttaminen ulos liikkumaan, ulkoilemaan ja harrastamaan ovat fyysisen, psyykkisen ja kognitiivisen toimintakyvyn ylläpitämisessä tärkeimpiä asioita.

Myös ympärivuorokautisessa hoidossa on vakavia puutteita. Perinteinen laitoskulttuuri ja henkilökuntaresurssien niukkuus estävät usein ikäihmistä elämästä oman näköistä elämää. Monissa hoitokodeissa vallitsee edelleen laitoskulttuuri perinteisine ”meillä on aina tehty näin” toimintamalleineen. Tavoitteena kuitenkin pitäisi olla yhteisökoti, jossa jokaisella ikäihmisellä on mahdollisuus elää oman elämäntarinan näköistä elämää.

Mitä pitäisi tehdä?

Nyt tarvitaan hallinto- ja organisaatiorajat ylittävää yhdessä tekemistä. Kulttuuri ja liikuntatoimi on saatava mukaan ikäihmisten kokonaisvaltaista toimintakykyä parantavaan toimintaan. Kotihoito tarvitsee tuekseen myös esimerkiksi kulttuuri-, kauppa- ja ulkoilukavereita. Järjestöjen osaamista on nyt kyettävä hyödyntämään entistäkin tehokkaammin.

Hoidettavan omassa kodissa tapahtuva perhehoito antaa uusia mahdollisuuksia toimia kotihoidon ja omaishoidon tukena. Kiertävä perhehoitaja voi toimia esimerkiksi kotihoidon tukena ulkoiluttajana, kulttuuri-, harrastus ja kauppakaverina tai omaisten vapaapäivien sijaisena.

Siun Soten alueella on parhaillaan menossa Kulttuuria arkeen- pilotti, jonka tavoitteena on kehittää Joensuun ja Kontiolahden kotihoidon asiakkaille kulttuurihyvinvointipalveluja niihin ajankohtiin, kun he ovat yksin kotona. Joensuun ja Kontiolahden kulttuuripalvelut vastaavat osaltaan pilotoinnin järjestämisestä.

Oulussa on pilotoitu menestyksekkäästi lähikuntouttajien oppisopimuskoulutusta. Lähikuntouttaja toimii kotihoidon tukena erityisesti liikkumisen ja arjen toimintojen tukemisessa. Hänen tehtävänään on ollut muun muassa tukea ikäihmisten erilaisten arjen toimintojen tekemisessä, kuten ruoan laittamisessa, pyykin pesussa, astioiden tiskaamiseen, ulkoilussa ja asioiden hoitamisessa. Tulokset ovat olleet hyviä: Ikäihmisten osallisuuden tunne on kasvanut, ja yksinäisyys ja masennus helpottaneet. Myös lihaskunto ja ravitsemustilanne ovat selvästi kohentuneet.

Entä kotihoidon jälkeen?

Myös ympärivuorokautista hoitoa tarjoavissa hoitokodeissa ikäihmisillä tulee olla oikeus päästä liikkumaan ulkona ja harrastamaan. Siksi myös siellä tarvitaan työntekijöiden avuksi ulkoilu- liikunta- ja kulttuurikavereita. Kulttuuria voidaan tuoda myös hoitokoteihin.

Eri puolilla Suomea on hyviä esimerkkejä sosiaali- ja terveysalan sekä kulttuuritoimijoiden yhdessä tekemisestä. Tällainen toimintakulttuurin muutos edellyttää johdon tukea sekä uudenlaista ajattelua ja yhteistyökykyä eri ammattilaisten välillä ja toisaalta kuntien, järjestöjen, oppilaitosten ja yritysten kanssa.

Laissa kuntien kulttuuritoiminnasta (166/2019) on kuntien tehtäväksi määritelty edistää kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saatavuutta ja monipuolista käyttöä sekä edistää kulttuuria ja taidetta osana asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Tämä velvoite koskee kaikkia kunnan asukkaita – myös apua ja hoitoa tarvitsevia ikäihmisiä.

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

Valtakunnallisen kulttuurihyvinvointipoolin puheenjohtaja

Julkaistu Uuden Suomen blogissa 7.10.2021.