Muistiystävällisyys vaatii tekoja ja uudenlaista ajattelua
Tällä viikolla vietämme muistiviikkoa. Viikon teemaksi Muistiliitto on valinnut ”Hyvää elämää muistiystävällisessä yhteiskunnassa”, ja tänä vuonna nostamme esiin erityisesti läsnäolon ja läheisyyden merkityksen. Viikon aikana Muistiliitto ja paikalliset muistiyhdistykset järjestävät toimintaa eri puolilla Suomea.
Muistiystävällinen yhteiskunta takaa muistisairaille ihmisille asianmukaisen hoidon ja huolenpidon sekä kuntoutusta. Muistiystävällisessä Suomessa muistisairaat ihmiset ja heidän läheisensä voivat elää arvokasta elämää, eikä heitä jätetä ilman tukea. Myös asennoituminen muistisairaita ihmisiä kohtaan on asiallista, ystävällistä ja kunnioittavaa.
Muistiystävällistä yhteiskuntaa voi meistä jokainen olla omalta osaltaan rakentamassa, esimerkiksi miettimällä omia asenteitaan muistisairaita kohtaan. Jokainen voi myös pohtia, liikenisikö aikaa ryhtyä muistikummiksi tai minkälaisia muistiystävällisen tekoja voisin tehdä.
Muistiystävällistä yhteiskuntaa rakennetaan myös poliittisilla päätöksillä. On tärkeää ymmärtää, että panostukset muistisairauksien ennaltaehkäisyyn ja sairauden tunnistamiseen ajoissa säästävät yhteiskunnan kustannuksia.
Tämän päivän muistiystävälliset päätökset edistävät ikääntyneiden terveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua sekä hillitsevät muistisairauksiin liittyviä kustannusten kasvua.
Aivoterveyden edistäminen pienentää myös riskiä sairastua muistisairauteen. Aivoterveellisillä elämäntavoilla voidaan myös muistisairauksien etenemistä hidastaa. Esimerkiksi liikunta- ja kulttuuripalvelut ovat tärkeää aivoterveyttä edistävää toimintaa.
Läheisyys ja harrastaminen kuuluvat kaikille
Kun muistisairaus etenee, sanojen merkitys vuorovaikutuksessa vähenee ja sanattoman viestinnän merkitys kasvaa. Muistisairas aistii herkästi kosketusta, äänensävyjä, kohtaamisen levollisuutta tai kiireen tuntua. Yksinäisyys, tarpeettomuuden ja hylätyksi tulemisen tunteet ahdistavat useimpia meistä – niin myös muistisairasta.
Kotihoidossa ja erilaisissa hoitokodeissa työntekijöillä tulisi olla aikaa myös istua lähellä ja olla läsnä. Muistisairaallakin on oltava oikeus myös ulkoiluun, kulttuuriin ja harrastuksiin ja siksi tarvitaan kulttuurikavereita, jota kanssa on turvallista lähteä kodin ulkopuolelle.
Erilaisia ratkaisuja kulttuurikaveritoiminnalle voi olla esimeriksi Oulussa pilotoitu lähikuntouttaja- malli tai Siun Sotessa käyttöön otettu kiertävä perhehoitajamalli. Molemmissa malleissa voidaan nykyistä paremmin varmistaa liikunnallisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutuminen myös muistisairaalle.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Muistiliiton puheenjohtaja
Julkaistu Savon Sanomien blogissa 21.9.2021.
