Sotaveteraanien aseman epäkohtiin puututtava
Meidän suomalaisten velka sotiemme veteraaneille on valtaisa. Monet lähtivät sotaan nuorina miehinä ja antoivat nuoruusvuotensa isänmaan eteen juoksuhaudoissa puolustaessaan itsenäisyyttämme. Monet haavoittuivat ja invalidisoituivat ja menettivät terveytensä. Monet antoivat henkensä.
Ei sovi unohtaa myöskään rintamalla Lotta Svärd -järjestön riveissä korvaamattoman arvokasta työtä tehneiden naisten panosta ja uhrausta. He toimivat sotavoimien tukena niin huollon, ensiavun ja esimerkiksi ilmavalvonnan vastuullisissa ja usein myös vaarallisissa tehtävissä.
Sotainvalideilla sekä rintamatehtävissä olleilla miehillä ja naisilla on laeissa säädetty oikeus saada valtion varoin eräitä erityisetuuksia. Sotaveteraaniliiton mukaan vuoden 2021 alussa tunnuksen omaavien eli veteraanikuntoutukseen ja palveluihin oikeutettujen veteraanien määrä oli hieman alle 5900 ja puolisoita tai veteraanien leskiä noin 15 000. Kyse on siis yhä merkittävästi joukosta maamme kunniakansalaisia.
Suomessa rintamalisää maksetaan henkilölle, jolle on myönnetty rintamaveteraanitunnus eli hän on osallistunut rintamatoimintaan, tai on toiminut miinanraivaajana sotien jälkeen vuosina 1945–1952. Rintamalisää korotettiin vuoden 2020 keväällä 125 euroon kuussa, mutta sen määrä on edelleen vähäinen. Veteraanijärjestöt ovatkin aktiivisesti ajaneet lisän nostoa 200 euroon, jolloin se vastaisi paremmin nousevia kustannuksia. Veteraaneista merkittävä osa, jopa yli puolet, elää takuueläkkeen turvin, joten etuuksien parantamisilla olisi huomattava merkitys.
Toinen merkittävä epäkohta on vammautumattomien veteraanien puolisoiden ja leskien itsenäinen kuntoutusoikeus. Tällä hetkellä niin sanotun 30 % tai sitä suuremman haitta-asteen sotainvalidien puolisoilla ja leskillä on itsenäinen kuntoutusoikeus eli he saavat kuntoutusta sitä tarvitessaan. Tämä on kuitenkin rajannut ison osan niin sotainvalidien kuin vammautumattomien veteraanien puolisoita ja leskiä kuntoutusoikeuden ulkopuolelle.
Tämä epäkohta tulisi vihdoin korjata ja saattaa kaikki veteraanien puolisot ja lesket kuntoutukset piiriin riippumatta vammautumisesta. Kyse ei ole suuresta rahaerästä varsinkin veteraanisukupolven edustajien huvetessa. Samoin on syytä huomata, että esimerkiksi viime vuonna kunnille annetuista veteraanien kotiin vietävien palveluiden rahoista palautui yli 50 miljoonaa, mikä johtui siitä, että kunnat, kuntayhtymät sekä sotealueet eivät vielä osanneet arvioida, kuinka paljon rahaa tarvitaan kotipalveluiden järjestämiseen.
Nyt meillä on vihdoin korkea aika osoittaa kunnioitusta sotiemme veteraaneille saattamalla asiat kuntoon. Tämän olemme kaikki heille velkaa itsenäisyydestämme ja että sen myötä saamme tänä päivänä elää vakaassa ja demokraattisessa pohjoismaassa, jota nämä sukupolvet olivat omalla vahvalla panoksellaan myös rakentaneet moderniksi hyvinvointivaltioksi.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Julkaistu Viikko-Pohjois-Karjala -lehdessä 9.9.2021.
