Järjestöjen ja kuntien kumppanuus on entistäkin tärkeämpää
Olen näin vaalien alla lukenut eri sosiaali- ja terveysjärjestöjen kuntavaalitavoitteita. Toki niissä tulee esille oman jäsenistönsä erityistarpeet ja näkökulmat, mutta suurin osa järjestöistä korostaa kahta asiaa: terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tärkeyttä ja osallisuuden lisäämistä kansalaisyhteiskunnan avulla. Tämä tavoitteet ovat myös kunnan perustehtävän toteutumisen kannalta tärkeitä ja siksi kuntien ja järjestöjen kannattaa tiivistää yhteistyötä. Kolmanneksi kumppaniksi tarvitaan tulevat hyvinvointialueet.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen edellyttää myös hyvinvointitalouden perusteiden ymmärtämistä. Hyvinvointitaloudessa keskeinen käsite on hyvinvointi-investointi. Elinvoimainen kunta panostaa tuottavuutta, työllisyyttä ja toimintakykyä parantaviin investointeihin sekä monipuolisiin rakenteellisiin uudistuksiin. Tarvitaan panostuksia muun muassa koulutukseen, kulttuuriin, liikuntaan ja kaikkien työllisyyden edistämiseen. Pitkällä tähtäyksellä panostukset ennaltaehkäisyyn ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen säästävät tulevia sosiaali- ja terveystoimen menoja.
Terveyden edistäminen edellyttää muun muassa esteettömyyttä sekä turvallisia, viihtyisiä, esteettisiä ja yhteisöllisyyteen kannattavia ympäristöjä, valaistuja katuja, aurattuja teitä ja hiekoitettuja jalkakäytäviä sekä monipuolisia kulttuuri-, sivistys- ja vapaa-ajan palveluita. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kaikkien hallintokuntien yhteinen asia.
Hyvinvointiin kohdistuvien riskien torjunnassa ilmastonmuutoksen torjunnalla ja luonnon monimuotoisuuden varmistamisella on keskeinen merkitys. Sen lisäksi, että kysymys on koko maapallon tulevaisuudesta, ilmastonmuutoksen hillintätoimet voivat edistää myös terveellisiä elintapoja ja vähentää ilmansaasteiden terveyshaittoja kunnissa.
Toinen järjestöjen ja kuntien yhteinen tavoite on kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen. Järjestöt toimivat alustana kansalaistoiminnalle ja osallisuudelle sekä tarjoavat asiantuntevaa tukea ihmisille eri elämäntilanteissa. Yhdistysten tuottamat palvelut ja neuvonta tulee ottaa käyttöön osana palvelupolkuja esimerkiksi vertais- ja tukiryhminä tai vaikkapa omaishoidon tukena.
Osallisuuden edellytyksenä on, että järjestöjä ja kuntalaisia kuunnellaan ja että opitaan toimimaan kumppaneina. Erilaiset asiakasraadit sekä vanhus- ja vammaisneuvostot eivät saa olla pelkkää näennäisdemokratiaa, vaan niitä on aidosti kuultava.
Jotta järjestöt pystyvät toimimaan kunnan toimintoja ja kuntalaisia auttaen ja tukien kunnan on tarjottava järjestöille kohtuuhintaisia tai maksuttomia toimitiloja ja näin mahdollistaa kansalaisjärjestötoiminta. Esimerkiksi kuntien myöntämät avustukset ovat tärkeitä erityisesti pienille yhdistyksille.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Julkaistu Viikko-Pohjois-Karjala -lehdessä 27.5.2021.
