Laadukas koulutus on tärkeimpiä kilpailuvalttejamme

Viime viikolla keskusteltiin eduskunnassa koulutuspoliittisesta selonteosta. Selonteko on ensimmäinen 15 vuoteen ja se kattaa laajan tilannekuvan ja 2040-luvulle yltävää ennakointia tulevasta.

Tavoitteena on laatia yli hallituskausien kestävä dokumentti, jolla varmistetaan koulutuksen pitkäjänteinen kehittäminen. Selonteossa tavoitteet on asetettu korkealle niin kuin pitääkin, koska koulutus on tärkeimpiä kilpailutekijöitämme.

Tavoitteena on, että;

• Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten osuus on korkealla pohjoismaisella tasolla.
• Perusopetuksen oppilaiden oppimistulokset ovat kansainvälistä huipputasoa.
• Koko nuorten ikäluokka suorittaa toisen asteen tutkinnon, joka avaa ovet jatko-opintoihin ja työelämään.
• Vähintään 50 prosenttia nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon.
• Kaikilla on mahdollisuus kehittää ja uudistaa osaamistaan työuran eri vaiheissa riippumatta taustasta, työpaikasta tai elämäntilanteesta tai vammaisuudesta.
• Suomalainen tutkimus on korkealla kansainvälisellä tasolla ja kytkeytyy saumattomasti koulutukseen ja sitä hyödynnetään monipuolisesti.
• Koulutus- ja tutkimusorganisaatiot luovat uusia toimintatapoja ja uudistavat osaamista ja elinkeinorakennetta valtakunnallisesti ja alueellisesti tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa.
• Suomalainen koulutusjärjestelmä pohjaa jatkuvan oppimisen periaatteelle, mikä tarkoittaa myös sitä, että kaikille oppijoille tarjotaan saumattomat siirtymät järjestelmän sisällä.
• Oppimispolulla ei koskaan saa tulla seinä vastaan. Muuttuva työelämä ja arki edellyttävät, että työikäiset ja työiän ylittäneetkin pitävät yllä ja kehittävät osaamistaan.

Perusasiat kuntoon

Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi on erityisesti kiinnitettävä huomiota kahteen asiaan: perustaitojen osaaminen – etenkin lukutaitoon – ja oppimisen tukeen.

Lukutaito on kaiken oppimisen ja yhteiskunnassa toimimisen perusedellytys. Suomalaislasten lukutaito on Pisa-tutkimuksen mukaan huonontunut merkittävästi 2000-luvun aikana. Peruskoulun päättävistä nuorista 11% eli noin 6000 nuorta ymmärtää ja omaksuu tekstiä niin heikosti, että se vaikeuttaa jokapäiväisessä elämässä selviytymistä ja saattaa olla esteenä jatko-opinnoissa. Samaan aikaan aikuisista suomalaisista 16-65 -vuotiaista lähes 400 000 lukee heikosti. Heistä vain noin puolet on töissä.

Toinen keskeinen asia selonteon onnistumisen kannalta on riittävä oppimisen tuki. Korona-aika kasvattanut lasten ja nuorten ongelmia ja pahoinvointia ja saanut aikaan oppimisvajetta. Erityisesti erityislasten tilanne on heikentynyt entisestään, kun henkilökohtainen tuki, ohjaus ja kuntoutus ovat olleet osittain katkolla.

Nyt tarvitaan voimallisia toimia siihen, että kaikki lapset saatetaan takaisin heidän normaalille oppimispolulleen. Samalla tarve uudistaa oppimisen tukea on tullut voimakkaasti esiin. Oppilaan opintojen etenemistä ja hyvinvointia uhkaaviin tekijöihin tulee löytää tukea ja apua mahdollisimman varhain koko koulutuspolulla varhaiskasvatuksesta toisen asteen opintoihin.

Näitä ovat etenkin mielenterveys- ja neuropsykiatristen ongelmien sekä oppimisvaikeuksien ja oppimisen esteiden varhainen tunnistaminen, pedagoginen tuki, hoito, kuntoutus sekä näihin liittyvä osaaminen ja sen kehittäminen koko koulutuspolulla, oppilashuollossa ja terveydenhuollossa.

Toisen asteen koulutuksessa osalle nuorista opiskelijoista liian voimakkaasti itseohjautuvuutta korostava opiskelu on aiheuttanut ongelmia. Koulutuksen järjestäjät eivät ole pystyneet toteuttamaan riittävästi henkilökohtaistamisia ja riittävää tukea ja siksi ammatillisessa koulutuksessa on otettava käyttöön koulutukseen luonteeseen soveltuva myönteinen erityiskohtelu.

Erityisopetuksen puutteet monissa kunnissa vaativat oikeita toimia. Vuonna 2010 tehty ns. inkluusiouudistus on monissa kunnissa nähty mahdollisuutena säästää ja lasten tarvitsemia pienryhmiä on jopa lakkautettu sekä siirretty nämä kaikista heikoimmassa asemassa olevat oppilaat isoihin yleisopetuksen ryhmiin ilman riittävää tukea.

Tätä virhettä on ryhdytty korjaamaan, mutta on syytä joka käänteessä korostaa sitä, että oppimisen tuki tulee olla jokaisen sen tarvitsevan lapsen saatavilla aina varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Tuen tarve ei pääty peruskoulun päättymiseen.

Osaavat ja ammattitaitoiset opettajat edellytys laadukkaalle koulutukselle

Opettajien osaamisen arvostus on Suomessa korkealla tasolla. Kuitenkin lisää osaamista tarvitaan erilaisten oppijoiden kohtaamiseen, lapsen tuen ja koulunkäynnin sekä opiskelun tuen toteuttamiseen, tasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin liittyviin kysymyksiin. Oppijat tarvitsevat entistä enemmän henkilökohtaistettua tukea ja ohjausta.

Myös eri ammattien välistä yhteistyötä on kehitettävä. Oikea-aikaista ja ennakoivaa tukea on vahvistettava riittävillä resursseilla ja riittävällä määrällä erityisopettajia, opinto-ohjaajia, koulukuraattoreita, koulupsykologeja ja muuta opiskeluhuollon henkilöstöä kaikilla kouluasteilla.

Riittävän pienet ryhmät ovat kaikkien lasten, mutta erityisesti erityislasten kannalta, tärkeitä. Selonteossa mainitaan opettajamitoituksen selvittäminen eli mahdolliset säädökset, joilla opetusryhmien kokoa pidettäisi riittävän pieninä. Riittävän pienien ryhmien merkityksestä oppimiselle, kiusaamisen torjunnalle ja tuen tarpeen huomaamiselle on olemassa paljon selvityksiä ja tutkimuksia.

Tavoitteena koulutuksen tasa-arvo

Suomi elää osaamisesta. Eduskunnan on sitouduttava koulutus- ja osaamistason nostoon sekä koulutuksellisen tasa-arvon turvaamiseen. Tällä hetkellä opiskelijan sukupuoli, vanhempien koulutustausta, ammatti ja tulotaso vaikuttavat edelleen nuorten koulutuspolkuihin.

Hyvin koulutetuilla, sosiaalista, taloudellista ja kulttuurista pääomaa omaavien perheiden lapsilla ja nuorilla on etulyöntiasema niihin verrattuna, joilla on huonommat lähtökohdat.

Tämän asian korjaamiseksi on kaikilla koulutusasteilla tehtävä asian korjaamiseksi töitä, mutta tutkimuksissa on tullut esille erityisesti varhaiskasvatuksen merkitys erojen tasaamisessa ja siksi panostaminen varhaiskasvatukseen on tärkeä tasa-arvoteko.

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

Julkaistu Uuden Suomen blogissa 12.5.2021.