Kestävä kehitys on pidettävä keskiössä
Koronakriisistä huolimatta, ilmaston lämpeneminen ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen ovat maailmalle koronaakin suurempi uhka ja riski. Ympäristökriisin ratkaiseminen on kuitenkin sekä mahdollista että välttämätöntä. Muutos ekologisesti kestävään yhteiskuntaan on tehtävä myös sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla.
Ilmastonmuutos ei ole pelkästään ympäristöongelma, vaan sillä on laajat taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset kaikkiin ihmisiin maapallolla. Seuraukset näkyvät esimerkiksi luonnontuhojen lisääntymisenä, ruuan hintojen nopeina muutoksina, sosiaalisena ja poliittisena epävakautena, konflikteina ja ilmastopakolaisuutena.
Talouden rakenteita on uudistettava kestävää kasvua tukevaksi. Luonnonvarojen ylikulutus on lopetettava ja kuljettava johdonmukaisesti kohti ilmastokestävää kiertotaloutta.
Suomi voi olla kokoaan suurempi ilmasto- ja kestävyyshaasteen ratkaisija – meillä voi olla pieni jalanjälki, mutta suuri kädenjälki. Samalla on hyvä muistaa, että ympäristö- ja ilmastoystävälliset tuotteet ja innovaatiot ovat tulevaisuuden kilpailuvalttimme kansainvälisessä kilpailussa. Ilmastonmuutoksen torjunnan ja teollisuuden ei tarvitse olla toistensa vihollisia
Kun puhutaan kestävyydestä, meidän on muistettava, että ekologisen kestävyyden lisäksi siihen kuuluvat myös sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen kestävyys. Koronasta toipumisessa meidän tulee pitää 90-laman opetuksen kirkkaina mielessä ja välttää toimia joilla hyvinvointivaltion keskeisiä toimia kuten koulutusta tai sosiaaliturvaa heikennettäisiin. Erityisesti lapsiin ja nuoriin panostaminen on tärkeä tulevaisuusinvestointi.
Nyt on tehtävä kaikki mahdollinen, että heidän elämänsä palaa nopeasti normaaliksi koronan jälkeen. Inhimillisen politiikan on oltava myös talouspolitiikan keskiössä hyvinvoinnin kasvattamiseksi. Koronakriisin hoito on ollut parasta mahdollista talouspolitiikkaa, sillä talous ja terveys kulkevat yhdessä.
Koronakriisin ja sen jälkihoidon yhteydessä on puhuttu paljon resilienssistä. Resilienssi on kriisien sietokyvyn ja selviytymiskyvyn lisäksi myös sopeutumista uuteen tulevaisuuteen ja siihen tarvitaan myös luovuutta. Kulttuuri ja taide voivat antaa uudenlaisia työkaluja uuden, kestävämmän tulevaisuuden luomiseen.
Nyt onkin ensiarvoisen tärkeää vahvistaa tätä tulevaisuuteen ennakoivaa resilienssiä. Resilienssi korreloi luottamuksen kanssa ja siksi on tärkeää, että toimimme kaikki yhdessä luottamuksen vahvistamiseksi.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Julkaistu Uuden Suomen blogissa 6.5.2021.
