Osallisuuden avulla voidaan kehittää palveluja – esimerkkinä työllisyyspalvelut
Yhteiskunnassa tarvitaan nykyistä enemmän yhdessä tekemistä. Se edellyttää osallisuutta eikä pelkkä osallistumisen tarjoaminen riitä. Valitettavan usein osallistuminen ja osallisuus sekoittuvat ammattihenkilöidenkin puheissa samoiksi käsitteiksi. Osallistuminen liittyy kansalaisten oikeuksiin olla mukana itseään koskevissa asioissa ja mahdollisuutta vastata eri asioista koskeviin kyselyihin.
Osallisuus on kuitenkin tätä enemmän. Osallisuus on kuulemisen, kuulluksi tulemisen ja mukana olemisen tunnetta. Osallisuus syntyy osallistumisen, toiminnan ja vaikuttamisen kautta. Osallisuus muodostuu tunneperäisistä, tuen ja arvostuksen kokemuksista ja pohjautuu tunteeseen yhteenkuuluvuudesta sekä jäsenyydestä yhteisöön ja yhteiskuntaan.
Osallisuuden kokemus suuntaa yksilön toimijuutta ja siksi yhteiskunnassa kannattaa edistää sellaisia olosuhteita ja toimintoja, joissa erityisesti työelämän ulkopuolella olevat voisivat vaikuttaa omaan elämäänsä, elinympäristöönsä sekä saisivat osaamisensa näkyväksi ja siten myös tunnustusta muilta ihmisiltä.
Olen ollut ohjausryhmän puheenjohtajana Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen työllistämishankkeessa, Tarmossa, jossa on saatu erinomaisia ja vaikuttavia tuloksia pitkäänkin työttömänä olleiden työllistymisessä ja työllistymisen polulla etenemisessä. Yksi keskeinen toimintamuoto on ollut asiakasraatitoiminta, jonka avulla toimintoja on kehitetty ja kehittämisideoita viety myös työnantajille ja kuntien päätöksentekoon.
Asiakasosallisuus voidaan määritellä käyttäjien mukaan ottamiseksi palvelujen suunnitteluun ja arviointiin. Asiakasosallisuudesta hyötyy yksilön lisäksi myös yhteiskunta, sillä osallisuuden kokemus suuntaa yksilön toimijuutta.
Yhteiskunnassa kannattaa edistää laajemminkin esimerkiksi Tarmo-hankkeessa esille tuotuja ja testattuna olosuhteita ja toimintoja, joissa työelämän ulkopuolella olevat voivat vaikuttaa omaan elämäänsä, elinympäristöönsä sekä saavat osaamisensa näkyväksi ja siten myös tunnustusta muilta ihmisiltä.
Osallisuus ylläpitää ja parantaa itsetuntoa ja työkykyä, mutta samalla se antaa yhteiskunnalle tärkeää tietoa palvelujen kehittämiseen. Yhteiskunnalla ei ole varaa heittää hukkaan tätä asiantuntijuutta.
Tarmo-hankkeen raportissa kuvataan, miten osallisuutta mahdollistavia rakenteita voidaan luoda. Toisaalta mitkään rakenteet ja menetelmät eivät auta, jos palvelujen käyttäjien, ammattihenkilöiden ja päättäjien asenteet eivät muutu. Ammattihenkilön asenne ja suhtautuminen asiakkaaseen välittyy jokaisessa kohtaamisessa.
Osallisuus edellyttää vuorovaikutuksen tasavertaisuutta, mielipiteen ilmaisua ja yhteistä päätöksentekoa. Osallisuus muodostuu portaittain ja lähtee siitä, että asiakasta aidosti kuunnellaan, hän voi ilmaista mielipiteitään, hänen näkemyksensä otetaan huomioon ja hän voi olla aktiivinen toimija.
Osallisuudessa on siis kysymys asenteista ja kohtaamisen taidoista.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen Tarmo-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja
Julkaistu Uuden Suomen blogissa 29.4.2021.
