Vammais- ja yhdenvertaisuusvaikutusten arviointia on lisättävä lainsäädäntötyössä
Suomi on ratifioinut 10.6.2016 YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen, jonka tarkoituksena on taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista.
Sopimus velvoittaa myös huomioimaan vammaisten henkilöiden erityistarpeet ja takaamaan vammaisille samat yhteiskunnallisen osallistumisen mahdollisuudet kuin kaikille muillekin. Lisäksi sopimus korostaa yleisen asennemuutoksen tärkeyttä, stereotypioiden ja ennakkoluulojen poistamisen merkitystä ja yleistä tietoisuuden lisäämistä vammaisten aseman edistämiseksi ja ihmisoikeuksien toteutumiseksi.
Vammaiset ovat maailman suurin ja syrjityin ihmisryhmä. Arviolta 15% maailman ihmisistä on tavalla tai toisella vammaisia. Vammaisten ihmisten yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja palveluiden saaminen eivät ole vielä täysin toteutuneet Suomessakaan.
Hyvin usein vammaisiin kohdistuu ennakkoluuloja, syrjintää, poissulkemista ja jopa väkivaltaa. Vammaisilta saatetaan evätä oikeus koulutukseen, terveydenhuoltoon ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen ainoastaan heidän vammansa perusteella.
Tulee muistaa, että vammaispalveluissa ei ole kyse ylimääräisestä lisäpalvelusta, vaan lailla turvatusta oikeudesta yhdenvertaiseen osallistumiseen yhteiskunnassa. Tästä syystä myös kaikessa lainvalmistelussa tulee huomioida myös lainsäädännön vammaisvaikutukset.
Yhdenvertaisten oikeuksien toteutuminen edellyttää usein myös niin sanottua positiivista erityiskohtelua, josta säädetään yhdenvertaisuuslaissa. Kaikkien ihmisten samanlainen kohtelu ei aina riitä tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttamiseen. Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutuminen voi edellyttää syrjinnälle erityisen alttiin ryhmän erityistarpeiden huomioon ottamista.
Positiivisen erityiskohtelun tarkoituksena on, että kaikilla olisi myös käytännössä mahdollisuus yhdenvertaisiin oikeuksiin. Toisin sanoen positiivinen erityiskohtelu on usein yhdenvertaisuuden edellytys. Positiivisella erityiskohtelulla voidaan esimerkiksi pyrkiä lisäämään työllistymismahdollisuuksiltaan heikommassa asemassa olevien henkilöiden, esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten henkilöiden tai vammaisten henkilöiden, osuutta henkilöstössä.
Vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutuminen edellyttää asian huomioimista myös lainsäädännössä ja siksi eduskunnan Vammaisasiain yhteistyöryhmä (VAMYT-ryhmä) teki toimenpidealoitteen vammaisvaikutusten arvioinnin lisäämisestä lainvalmistelutyössä.
Miten asia etenee?
Tarkastusvaliokunta on viime syksystä alkaen käsitellyt omana asianaan lainsäädäntötyön vaikutusarviointien laatua ja kehittämistarpeita. Valiokunta otti käsiteltäväkseen myös vammais- ja yhdenvertaisuusarvioinnit ja kuuli aiheesta asiantuntijoita.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu korosti omassa lausunnossaan, ettei yhdenvertaisuusvaikutuksia lainvalmistelussa tällä hetkellä arvioida kuten pitäisi. Yhdenvertaisuusvaikutusarviointien tekemisen säännönmukaisuutta, laatua ja kattavuutta on tarvetta lisätä. Vaikutusarviointi tulisi tehdä riittävän varhaisessa vaiheessa ja riittävän kattavasti.
Valtuutettu katsoo, että vammaisvaikutusarviointia tehdään lainvalmistelussa puutteellisesti. Valtuutettu korosti lausunnossaan, että vammaisvaikutukset on arvioitava kattavasti ja vammaisia henkilöitä osallistaen. Vammaisten henkilöiden osallistaminen tarkoittaa muun muassa heitä edustavien järjestöjen kuulemista ja ottamista mukaan arviointiin. Kuulemisen tulee olla vuorovaikutuksellista ja tapahtua riittävän ajoissa.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu esittää lausunnossaan muun muassa seuraavia toimia yhdenvertaisuusvaikutusarviointien parantamiseksi:
- Valtioneuvoston ja ministeriöiden tulee lisätä syrjintää ja yhdenvertaisuutta koskevan tiedon saatavuutta ja tuottamista. Tiedon puutteellisuus on merkittävä este riittävien vaikutusarviointien tekemiselle.
- Kattava yhdenvertaisuusarviointi tulisi kirjata vaikutustenarviointiohjeisiin nykyistä velvoittavammaksi ja arviointi tulee ohjeistaa tarkemmin.
- Vammaisvaikutusten arviointi on tehtävä kaikissa ihmisten oikeuksia koskevissa lakihankkeissa.
- Ministeriöissä tulee lisätä yhdenvertaisuusosaamista.
Uskon ja toivon, että tarkastusvaliokunnan mietinnön pohjalta ja asian edetessä koko eduskunnan käsittelyyn tämä tärkeä aihe nousee laajempaan keskusteluun ja sitä kautta etenee myös lainsäädännön valmisteluprosesseihin.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Tarkastusvaliokunnan varapuheenjohtaja
Eduskunnan Vammaisasiain yhteistyöryhmän puheenjohtaja
Julkaistu Savon Sanomien blogissa 13.4.2021.
