Sairaanhoitajien työolosuhteiden korjaamisella alkaa olla kiire
”Meille on sairaanhoitajia jonossa asti tulossa töihin.” Näin minulle todettiin vielä pari vuotta sitten erään sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation johdon taholta, kun varoittelin uhkaavasta sairaanhoitajapulasta. Tässäkään organisaatiossa ei puhuta enää näin.
Monin paikoin Suomea pätevistä sairaanhoitajista on jo suurempi pula kuin lääkäreistä. Pako alalta on alati kasvava ongelma. Tyytymättömyys työolosuhteisiin ei johdu pelkästään koronasta, vaikka epidemia onkin varmasti heikentänyt tilannetta entisestään. Kaikkein kriittisimmin työelämään suhtautuivat alle 35-vuotiaat sairaanhoitajat.
Sairaanhoitaja-lehdessä julkaistiin vuoden 2020 työolobarometri, jossa sairaanhoitajia pyydettiin arvioimaan työtään normaalioloissa, eli siis ei korona-aikana. Alla muutamia havaintoja barometrin tuloksista.
- Tyytymättömyys palkkauksen kannustavuuden on hälyttävällä tasolla ja laskenut edellisestä mittauksesta (v. 2018).
- Työhyvinvointia tukevan toiminnan suunnitelmallisuus ja urakehitysmahdollisuudet ovat työelämän erityisen heikkoja kohtia.
- Sairaanhoitajat ovat tyytymättömiä myös työnohjauksen riittämättömyyteen, päätöksenteon läpinäkymättömyyttömyyteen sekä työn vaativuutta vastaavan henkilöstön määrään ja ammattirakenteeseen.
Työolobarometrin perusteella sairaanhoitajat kuitenkin edelleen pitävät työstään, koska työ on mielekästä. Korkeatasoinen hoidon laatu on sairaanhoitajille tärkeintä työhyvinvoinnin kannalta.
Ristiriita ammattietiikan ja todellisuuden välillä aiheuttaa kuitenkin stressiä ja uupumusta. Jos työolosuhteita ei saada kuntoon, pako alalta tulee jatkumaan, eikä jonoja alalle hakeutumisessa tulla näkemään.
Sairaanhoitajat etsivät mielekästä työtä – pendelöinti Norjaan on lisääntynyt
Osa työhön uupuneista sairaanhoitajista hakeutuu Suomessa muille aloille töihin, mutta osa lähtee myös ulkomaille. Aiemmin hoitotyöntekijät muuttivat asumaan ulkomaille, mutta nyt esimerkiksi pendelöinti Norjaan on yhä yleisempi vaihtoehto.
Väitöskirjatutkija Katja Laakkonen Itä-Suomen yliopistosta tutkii parasta aikaa tätä pendelöinti-ilmiötä. Pendelöintiä tapahtuu eri puolilta Suomea. Osa sairaanhoitajista pendelöi Norjaan oman, osa-aikaisen työnsä ohella, mutta yhä useampi on jättänyt sairaanhoitajan työnsä Suomessa ja käy Norjassa töissä Suomesta käsin pendelöiden.
Pendelöinnin voi järjestää joko tekemällä työsopimuksen rekrytointifirman kautta tai suoraan norjalaisen työnantajan kanssa. Yleisimpiä työsuhde-etuja ovat ilmaiset matkat ja asuminen, mutta myös muista eduista on mahdollista neuvotella. Alueet, joille on vaikea saada työvoimaa, tarjoavat yleensä myös parhaimmat työsuhde-edut.
Autonomian lisääntyminen hoivamarkkinoilla näkyy myös Norjassa pendelöivien sairaanhoitajien arjessa. He määrittelevät itse tekemänsä työn määrän ja ajankohdan sekä neuvottelevat itse palkka- ja työsuhdeasioissa. Suuren autonomian, kilpailukykyisen palkan ja leppoisamman työtahdin mahdollisuus kiinnostaa suomalaisia sairaanhoitajia.
Työ, joka ei tyydytä Suomessa on mahdollista vaihtaa itsemääräämisoikeudeltaan vapaampaan pendelöintiin. Vetovoima Norjan tarjoamista hyvistä työsuhde-eduista on tavoittanut suomalaiset sairaanhoitajat, vaikka pendelöinti ja kaksipaikkainen arki pakottaa myös tekemään tiettyjä uhrauksia.
Katja Laakkonen kertoo alustavien tutkimustulosten perusteella, että sairaanhoitajat kokevat Norjassa työhyvinvointinsa paremmaksi, koska työn määrään ja sisältöön pääsee itse vaikuttamaan rytmittämällä pendelöintiä oman tai perheen tilanteen mukaan.
Tutkimuksessa mukana olevat sairaanhoitajat ovat freelancereina aktiivisia neuvottelijoita norjalaisilla työ- ja hoivamarkkinoilla. He kilpailuttavat ammattitaitoaan, etsivät itselleen sopivia etuja ja tarvittaessa vaihtavat paikkaa, jos he kokevat, että parempaa tai itselle sopivampaa työtä on tarjolla jossain muualla.
Suurin etu sairaanhoitajien mielestä on ollut itsemääräämisoikeus omaan työhön (aika, paikka ja jopa työn sisältö). Pendelöivät hoitajat kokevat saavansa tehdä laadukasta potilastyötä Norjassa, kun se omassa työssä Suomessa on saattanut olla jopa sekavaa useiden vastuualueiden vuoksi. Alustavat tutkimustulokset näyttävän puhuvan sen puolesta, että selkeä työnkuva ja mahdollisuus tehdä laadukasta hoitotyötä luovat työtyytyväisyyttä.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Julkaistu Savon Sanomien blogissa 26.1.2021.
