Kulttuurihyvinvointi kuntavaaliteemaksi

Kuntalain mukaan kunnan tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Näin tulee olemaan myös sote-uudistuksen jälkeen. Kunnan tehtävänä on myös järjestää kulttuuritoimintaa. Kulttuurihyvinvoinnissa nämä kaksi tehtävää yhdistyvät.

Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan ihmisen yksilöllistä tai yhteisöllisesti jaettua kokemusta siitä, että kulttuuri ja taide lisäävät hyvinvointia tai ovat yhteydessä siihen. Se on vahvuuksien löytämistä ja uuden oppimista kulttuurin ja taiteen keinoin. Se on myös yhteyden luomista toisiin ihmisiin ja itseen sekä ihmisenä kohtaamista taiteen välityksellä. Kulttuurihyvinvointi on myös nähdyksi ja kuulluksi tulemista taiteen ja kulttuurin kautta sekä osa mielekästä arkea.

Valtakunnallinen Kulttuurihyvinvointipooli on laatinut ensi kevään kuntavaaleihin neljä selkeää viestiä:

1. Kulttuuri luo tutkitusti hyvinvointia

Ihmisten terveys ja hyvinvointi syntyvät pääosin arjen ympäristöissä ja arjen toimissa, jossa esimerkiksi viihtyisällä, turvallisella, osallistumaan ja liikkumaan kutsuvalla sekä esteettisellä ympäristöllä ja kulttuuripalveluilla on merkittävä rooli. Kulttuuri on kaikenikäisten kuntalaisten hyvinvointipalvelu, joka säästää osaltaan sosiaali- ja terveysmenoja. Erityinen merkitys kulttuurilla ja taiteella on mielen hyvinvoinnin edistäjinä.

2. Kulttuuri on myös tuloerä

Taiteen ja kulttuurin ammattilaisten työllä on monipuolisia vaikutuksia kunnan elinkeinoelämässä: tapahtumat, harrastustoiminta, matkailu, opetus, hyvinvointipalvelut ja yritystoiminta luovat tuloja ja työtä kuntiin.

3. Kulttuuristaan kunta tunnetaan

Kulttuuritoiminta vahvistaa asukkaiden yhteisöllisyyttä, osallisuutta, paikallisylpeyttä sekä me-henkeä. Kulttuurilla ja taiteella on merkitystä kunnan henkisen ilmapiirin tukemisessa, sivistyksen ja kasvun alustana, demokratian ja yhdenvertaisuuden kehittäjänä sekä elinkeinoelämän elävöittäjänä ja vahvistajana.

4. Lapset ja nuoret tarvitsevat hyviä kulttuurieväitä elämään

Harrastukset ja itseilmaisun kehittyminen antavat lapsille mahdollisuudet hyvään elämään. Taide ja kulttuuri tarjoavat uusia ratkaisuvälineitä ja tapoja käsitellä erilaisia ongelmia kuten koulukiusaamista. Kunnan kannattaa ottaa käyttöön kulttuurikasvatussuunnitelma lapsille ja nuorille.

Kulttuurihyvinvointi on huomioitava myös sote-uudistuksessa

Kulttuurihyvinvointi tulee huomioida osana terveyden ja hyvinvoinnin kokonaisvaltaista edistämistä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistamisessa myös tulevissa sote-maakunnissa.

Kansanterveyden ja -talouden kannalta on tärkeää, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimet sisältyvät suunnitelmallisena osana kaikkien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen. Näihin toimiin sisältyvät myös kulttuurin hyvinvointivaikutuksia tukevat toimet. Kulttuurihyvinvoinnin tulee olla sisäänrakennettuna sote-palveluihin aina ennaltaehkäisystä ja palveluohjauksesta alkaen myös hoitoon, hoivaan, toimintakyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen sekä kuntoutukseen.

Kulttuurihyvinvointipooli pitää tärkeänä, että sote-maakunnat laativat alueellisen kulttuurihyvinvointisuunnitelman tai sisällyttävät sen osaksi alueellista hyvinvointikertomustyötä ja osoittavat kulttuurihyvinvoinnin ja osallisuuden asiantuntijatyöhön henkilöresurssia. Lisäksi tulee ottaa huomioon kuntien ja järjestöjen asiantuntemuksen hyödyntäminen sote-maakuntien kulttuurihyvinvointityössä.

Sote-maakunnan ja kunnan väliin jäävän yhdyspintatyön määrittelemättömyys on suuri riski kulttuurihyvinvoinnin suhteen luotujen hyvien käytäntöjen rapautumiselle, kuten kulttuurilähetteen ja kulttuuriin osallistumisen esteitä purkavien kulttuuripassien (esim. Kaikukortti, Kimmoke-ranneke) käyttämiselle. Tähän on kiinnitettävä erityistä huomiota sote-uudistuksessa. On huomattava, ettei moniammatillinen ja sektorirajat ylittävä yhteistyö ole tähän mennessäkään edes saman kunnan sisällä toiminut riittävän hyvin. 

Kulttuurihyvinvointipooli pitää ensiarvoisen tärkeänä, että sote-maakunnan tulee kaikessa palveluohjauksessa varmistaa yhdenvertaisesti ohjaus hyvinvointia ja terveyttä edistäviin saavutettaviin, matalan kynnyksen kulttuuripalveluihin muiden hyvinvointia, osallisuutta, elämänlaatua ja toimintakykyä tukevien palveluiden ohella. 

Valitettavan usein tällä hetkellä käy niin, että hyvinvointia ylläpitävä harrastustoiminta katkeaa pidempiaikaiseen hoitoon tai avun piiriin siirryttäessä.  Näitä huonoja esimerkkejä löytyy esimerkiksi lapsen tai nuoren siirtyessä lastensuojeluyksikköön tai ikäihmisten palvelujen tarpeen lisääntyessä kotihoidossa tai hänen siirtyessään palveluasumiseen.

Nyt tarvitaan erityisesti yhdessä oppimista. Sosiaali- ja terveys-, kulttuuri- ja liikunta sekä koulutus- ja sivistysala on lopultakin saatava toimimaan yhdessä kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyössä riippumatta organisaatioiden ja hallintokuntien rajoista. Tämä on suuri haaste seuraaville kunnanvaltuustoille.

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

Valtakunnallisen kulttuurihyvinvointipoolin puheenjohtaja 

Julkaistu Savon Sanomien blogissa 19.1.2021.