Nuoret hoivaajat tarvitsevat tukea
Tällä hetkellä yhteiskunnassa keskustellaan paljon lasten ja nuorten lisääntyneestä psyykkisestä pahoinvoinnista. Nuorten hoivaajien tilanne olisi tärkeä nostaa osaksi tätä keskustelua. Nuoriksi hoivaajiksi kutsutaan lapsia ja nuoria, jotka kantavat vastuuta läheisestä aikuisesta. Hoitoa saava henkilö on usein vanhempi tai muu sukulainen, joka on vammautunut, sairastaa kroonista sairautta tai jolla on mielenterveyden ongelmia.
THL:n kouluterveyskyselyn (2019) mukaan erilaisissa hoivatilanteissa eläviä nuoria oli koko maassa noin 15% vastaajista, arviolta vähintäänkin 23 000. Määrä voi olla ja todennäköisesti onkin tätäkin suurempi, sillä moni lapsi tai nuori ei välttämättä osaa itse hahmottaa esimerkiksi perheen sisäistä tilannetta.
Kyselyssä tuli myös esille se, etteivät nuoret hoivaavat kokeneet saavansa kouluterveydenhuollosta apua tilanteeseensa. Peruskoulun 8-9 luokkalaisten vastauksien osalta Pohjois-Karjala sai maan toiseksi korkeimmat luvut heti Kainuun jälkeen. Tämä kertoo vahvaa viestiä siitä, että maakunnassamme asiaan on erityisen tärkeä puuttua.
Hoivavastuu aiheuttaa monenlaisia kielteisiä seurauksia lapselle ja nuorelle. Se voi vaikuttaa kielteisesti koulunkäyntiin ja tulevaisuuteen suuntautumiseen. Erityisen huolestuttavaa on se, että masennus, ahdistus, uupumus, yksinäisyys ja koulukiusattuna oleminen sekä luvattomat poissaolot ovat nuorilla hoivaajiin tavallisempia kuin muilla.
Joensuun seudun Omaishoitajilla onkin käynnissä Alisa-hanke, jonka tavoitteena on tukea perhettä, jota on kohdannut vakava sairaus, vammautuminen tai muu terveydellinen ongelma. Hankkeen aikana on kehitetty hyviä työkaluja myös nuorten hoivaajien tunnistamiseen sekä heidän tukemiseensa ja auttamiseensa.
Tärkeää on tunnistaa perheiden tilanne kokonaisuutena ja tukea samanaikaisesti niin perheiden jaksamista kuin myös näiden nuorten mahdollisuutta omaan kasvuun ja itsenäistymiseen. Nuorelle ja lapselle on ensisijaisen tärkeää tietää, ettei hän ole ainoa, joka on samassa tilanteessa ja että hän ei jää yksin vaativassa elämäntilanteessaan.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Alisa-projektin ohjausryhmän jäsen
Julkaistu sanomalehti-Karjalaisessa 6.12.2020.
