Huomataan nuoret hoivaajat
Nuoriksi omaishoivaajiksi kutsutaan alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria, jotka kantavat vastuuta läheisestä aikuisesta. Hoitoa saava henkilö on usein vanhempi tai muu sukulainen, joka on vammautunut, sairastaa kroonista sairautta tai jolla on mielenterveyden ongelmia.
Suomessa onkin jo alkanut vakiintua käsite ”nuori hoivaaja” omaishoitajan sijaan, koska se huomioi myös lapsen antaman emotionaalisen tuen. Näiden nuorten kohdalla ei myöskään pitäisi edes käyttää käsitettä omaishoitaja, sillä alaikäinen ei virallisesti voi olla omaishoitaja.
THL:n kouluterveyskyselyn (2019) mukaan erilaisissa hoivatilanteissa eläviä nuoria oli noin 15% vastaajista, arviolta vähintäänkin 23 000. Nuorten hoivaajiin määrä voi olla ja todennäköisesti onkin tätäkin suurempi. Osa sairauksista, sekä mielenterveyden että somaattiset, ovat sellaisia, joista vanhemmat ei kerro lapsille. Nämä lapset ja nuoret eivät ole osanneet vastata tähän kysymykseen, vaikka tilanteessa, jossa perheessä on puhumattomuutta vaikeista asioista, tuen tarve on erityisen suuri. Toisaalta tässä kyselyssä ei mainittu liiallista päihteiden käyttöä ja tätä vastaaja ei välttämättä ole osannut nähdä sairautena.
Hoivavastuu voi aiheuttaa monenlaisia kielteisiä seurauksia lapselle ja nuorelle. Se voi vaikuttaa kielteisesti koulunkäyntiin ja tulevaisuuteen suuntautumiseen. Erityisen huolestuttavaa on se, että masennus, ahdistus, uupumus, yksinäisyys ja koulukiusattuna oleminen sekä luvattomat poissaolot ovat nuorilla hoivaajiin tavallisempia kuin muilla.
Tällä hetkellä yhteiskunnassa keskustellaan paljon lasten ja nuorten lisääntyneestä psyykkisestä pahoinvoinnista. Nuorten hoivaajien tilanne olisi tärkeä nostaa osaksi tätä keskustelua. Vanhemman psyykkisen sairauden vaikutuksesta lapsen myöhempään psyykkiseen sairastavuuteen on jo puhuttu pitkään. Viime vuosina on kuitenkin tutkittu vanhemman somaattisen sairauden vaikutusta ja myös sillä tuntuu olevan vaikutusta lapsen myöhempään psyykkiseen sairastavuuteen (Mika Niemelän tutkimusryhmä THL:ssä).
Kouluterveyskyselyssä tuli myös esille se, etteivät nuoret hoivaavat kokeneet saavansa kouluterveydenhuollosta apua tilanteeseensa. Tunnistamiseen sekä lapsen ja nuoren auttamiseen ja tukemiseen on löydettävä uusia työkaluja. Nuori tarvitsee tukihenkilöitä ja oppilashuollon pitäisi ottaa näistä nuorista paremmin koppia. Tärkeää on myös varmistaa, että lapsella ja nuorella on mahdollisuus harrastaa ja osallistua itselleen tärkeisiin asioihin. Vertaistuki on yksi keskeisistä tukimuodoista. Nuorelle ja lapselle on ensisijaisen tärkeä tietää, ettei hän ole ainoa, joka on samassa tilanteessa.
On tärkeää, että myös lapsille ja nuorille on omia ryhmiä, joissa he saavat tietoa vanhemman sairaudesta sekä voivat jakaa kokemuksiaan ja purkaa tunteitaan vertaisten kanssa. Esimerkiksi Muistiliiton ylläpitämässä suljetussa Facebook-ryhmässä on lähes parisataa nuorta. Suomessa on noin 7000 työikäisenä muistisairauteen sairastunutta ja monella heillä on alaikäisiä lapsia. Heitä ei yleensä millään tavalla huomioida virallisessa terveydenhuollossa.
Onkin erittäin tärkeää, että sairastuneen vanhemman palvelujen tarkistamisessa eli hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisessa otetaan perheen lasten tilanne huomioon ja tarvittaessa ohjataan perheeseen riittävästi esimerkiksi lapsiperheiden kotipalveluja.
Peruskoulun 8-9 luokkalaisten vastauksissa kaikkein suurimmat luvut olivat Kainuussa (7,4%) ja toisena olivat Pohjois-Karjala ja Pohjois-Pohjanmaa (7,3%). Tämä kertoo siitä, että näissä maakunnissa asiaan on erityisen tärkeä puuttua.
Joensuun seudun Omaishoitajilla onkin käynnissä Alisa-hanke, jonka tavoitteena on tukea perhettä, jota on kohdannut vakava sairaus, vammautuminen tai muu terveydellinen ongelma. Hankkeen aikana on kehitetty työkaluja myös nuorten hoitajien tunnistamiseen ja heidän tukemiseensa ja auttamiseensa. Hankkeesta voit lukea lisää täältä.
Toivon, että eri puolilla Suomea käynnistyy samankaltaisia hankkeita, joiden avulla voidaan tuoda esille tätä yhteiskunnassa osittain piilossa ollutta ja vaiettua asiaa. Nuoria hoivaajiin ei saa jättää yksin vaativassa elämäntilanteessa. Nuoret hoivaavat on tunnistettava ja heille tulee tarjota apua ja tukea niin että he eivät jää yksin vaativassa elämäntilanteessa.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Alisa-projektin ohjausryhmän jäsen
Julkaistu Savon Sanomien blogissa 1.12.2020.
