Omaishoitajia ei saa jättää yksin

Viime viikolla vietettiin Mielenterveysviikkoa teemalla Mistä tietää? Viikon aikana Mielenterveyden keskusliitto halusi nostaa esiin kokemuksia ja tietoa siitä, mistä voi tietää milloin on syytä hakea apua, kun mieli ei voi hyvin.

Mistä tietää…

… että on aika hidastaa?

… että on masentunut?

… että ei voi hyvin?

… että läheinen ei voi hyvin?

Pelkästään se, että tämä ajatus tulee mieleen, on syy hakea ja saada apua. Sellaista ei olekaan, että hakisi apua liian pienestä syystä tai liian aikaisin.

Tällä viikolla vietetään omaishoitajien viikkoa teemalla – Omaishoito koskettaa jokaista. Viime viikon teemat ovat tärkeitä myös monelle omaishoitajalle, sillä sitova hoiva voi kuormittaa omaishoitajaa fyysisesti ja psyykkisesti, kaventaa sosiaalisia suhteita ja muuta elämää, heikentää toimeentulon edellytyksiä ja mahdollisuuksia työssäkäyntiin sekä urakehitykseen. Omaishoitajat kokevat usein myös turvattomuuden tunnetta ja elämänhallinnan puutetta. Negatiiviset ajatukset ja yksinäisyys johtavat henkisen kapasiteetin jatkuvaan ylikuormittumiseen.

Koronapandemian puhkeaminen lisäsi keväällä omaishoitajien uupumista. Rajoitustoimet lisäsivät eristäytymistä sekä aiheuttivat ahdistusta ja haastavia kotitilanteita omaishoitoperheissä. Kevään koronanhoidossa tehtiin myös virheitä. Omaishoitajien vapaapäivien peruminen ja yksin jäämisen tunteet uuvuttavat monia. Myös autettavan kuntoutuksen katkolle laittaminen heikensi hoidettavan toimintakykyä, jolloin hoidosta tuli entistä raskaampaa. Onneksi Omaishoitoliitto ja omaishoitajayhdistykset eri puolilla Suomea järjestivät omaishoitajille apua ja tukea. Ilman järjestöjä, omaisten uupuminen olisi ollut vielä suurempaa.

Koronaepidemian jatkuessa meidän on opittava kevään virheistä. Omaishoitajia ei saa jättää yksin ja heidän tukensa ja apunsa on jatkuttava tauotta. Yksi keino taata omaisten vapaapäivät turvallisesti ovat osa-aikainen tai kotiin vietävä perhehoito. Jos omaishoitajat uupuvat, kustannukset yhteiskunnalle kasvavat.

Omaishoito koskettaa kaikenikäisiä ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa

Omaishoitotilanne mielletään usein ikäihmisten hoitamiseksi, vaikka monet hoidettavat läheiset ovat lapsia tai työikäisiä. Omaishoitotilanne voi tulla perheen elämään eri elämänvaiheissa. Omaishoitajia ovat muun muassa vammaisen lapsen vanhemmat, puolisoaan hoitavat ja ikääntyvistä vanhemmistaan huolehtivat lapset. Hoitosuhde voi kehittyä hitaasti hoidettavan avuntarpeen lisääntymisen seurauksena tai äkillisesti sairauskohtauksen, onnettomuuden tai erityistä hoivaa tarvitsevan lapsen syntymisen myötä.

Selvitysten mukaan yli miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheistään. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia. Omaishoitotilanteissa on eroja hoivan sisällön, keston ja rasittavuuden suhteen. Omaishoitosopimuksia oli Suomessa vuonna 2018 noin 47 500. Omaishoito on hoidettaville inhimillistä ja yhteiskunnalle edullista, minkä vuoksi omaishoitajien tukeen, apuun ja rinnalla kulkemiseen kannatta panostaa.

Oulun yliopiston ”Että joku näkee mut – omaishoitajan hyvinvointi ja turvallisuus” – tutkimuksessa arvioitiin 65 vuotta täyttäneiden omaishoidettavien kustannuksia muissa palveluissa, jos omaishoidon tukea ei olisi myönnetty. Vuonna 2017 omaishoidossa olleiden iäkkäiden hoidettavien (32 203 vanhusta) vaihtoehtoiset hoito- ja asumiskustannukset olisivat arviolta noin 3,1 miljardia euroa.

Tunnesiteeseen perustuva läheisen auttaminen ja hoivaaminen on yleensä palkitsevaa, mutta hoivavastuulla voi olla merkittäviä seurauksia. ”Että joku näkee mut – omaishoitajan hyvinvointi ja turvallisuus” -tutkimus paljasti fyysisen ja psyykkisen haittakuormituksen todellisuuden. Tuki- ja liikuntaelinvaivoista yleisimpiä ovat selkä- ja niskakivut. Tapaturmat ovat yleisiä ja niitä sattuu, kun väsymys saa kompastelemaan tai hoidettava aiheuttaa vammoja joko ymmärtämättömyyttään tai tunnekuohuissa.

Tämän saman tutkimuksen mukaan omaishoitajat hyötyisivät säännöllisesti järjestettävästä ja tarjottavasta kehon hyvinvoinnin tukemisesta, kuten kotifysioterapiakäynneistä, sekä ammatillisesta työnohjauksesta. Tuki- ja liikuntaelinvaivoja ehkäisemään ja vähentämään omaishoitajalla tulisi olla mahdollisuus säännölliseen liikunnan harrastamiseen sekä vuosittaisiin terveystarkastuksiin.

Huomio myös nuoriin hoivaajiin

Nuoriksi omaishoivaajiksi kutsutaan alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria, jotka kantavat vastuuta läheisestä aikuisesta. Hoitoa saava henkilö on usein vanhempi tai muu sukulainen, joka on vammautunut, sairastaa kroonista sairautta tai jolla on mielenterveyden ongelmia.

Suomessa onkin jo alkanut vakiintua käsite ”nuori hoivaaja” omaishoitajan sijaan, koska se huomioi myös lapsen antaman emotionaalisen tuen. Näiden nuorten kohdalla ei myöskään pitäisi edes käyttää käsitettä omaishoitaja, sillä alaikäinen ei virallisesti voi olla omaishoitaja.

THL:n kouluterveyskyselyn (2019) mukaan erilaisissa hoivatilanteissa eläviä nuoria oli noin 15% vastaajista, arviolta vähintäänkin 23 000. Heillä koulu-uupumus, masennusoireilu, ahdistuneisuus ja yksinäisyys olivat yleisempiä kuin muilla nuorilla.

On tärkeää, että myös lapsille ja nuorille on omia ryhmiä, joissa he saavat tietoa vanhemman sairaudesta sekä voivat jakaa kokemuksiaan ja purkaa tunteitaan vertaisten kanssa. Nuoret hoivaavat on tunnistettava ja heille tulee tarjota apua ja tukea niin että he eivät jää yksin vaativassa elämäntilanteessa.

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

Julkaistu Uuden Suomen blogissa 26.11.2020.