Tulevaisuuden ennakoinnista eväitä tähän hetkeen
Pidin viime keväänä, ennen koronaepidemian pahenemista, neljä tulevaisuuden ennakointityöpajaa otsikolla Pohjois-Karjala ja sen sosiaali- ja terveystoimen tulevaisuus. Työpajoihin osallistui yhteensä 27 työllisyyden, järjestötyön, lääketieteen, hoitotyön, sosiaalialan ja kasvatustieteen ammattilaista ja asiantuntijaa.
Työpajoissa rakennettiin Pohjois-Karjalalle kaksi tulevaisuusskenaariota vuoteen 2032 – myönteinen ja kielteinen. Toisessa Pohjois-Karjalasta tulee onnellisuuden kärkimaakunta Suomessa. Sen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat laadukkaita ja rahoitus on saatu optimaaliselle tasolle toisaalta oikeudenmukaisen valtionosuusjärjestelmän avulla ja toisaalta panostamalla uusin keinoin ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Yhdessä tekeminen, tutkimusnäyttöön perustuva toiminta, laadukas koulutus ja kansalaisten osallisuus mahdollistavat järkevien ja kustannus-vaikuttavien toimintojen ja päätöksenteon kehittämisen.
Toisessa eli kielteisessä skenaariossa sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista rahoitusta ei saada oikeudenmukaiseksi ja siksi ikääntyvän maakunnan sote-rahoitus ja sitä myöten myös palvelut heikkenevät. Ennaltaehkäisy sekä terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen jäävät korulauseiksi juhlapuheisiin. Sosiaali- ja terveysala ei kiinnosta nuoria ja pako alalta kasvaa. Maakunta tyhjenee ja siitä tulee osa Pohjois-Savoa – sen syrjäseutua. Osa ihmisistä jää kokonaan palvelujen ulkopuolelle. Ihmisten eriarvoisuus ja turvattomuus kasvavat. Tässä visiossa maakuntalaulun sanoissakin mainittu ”kurja Karjala” saa kokonaan uuden ulottuvuuden.
Todennäköisesti kumpikaan näistä tulevaisuuskuvista ei toteudu sellaisenaan. Lisäksi mahdollisia tulevaisuuksia on paljon enemmän. Toisaalta elämme nyt parhaillaan aikaa, jolloin valtakunnallisesti ja myös alueellisesti tehdään ratkaisuja, jotka voivat viedä sosiaali- ja terveyspalveluja lähemmäksi jompaa kumpaa näistä skenaarioista. Jos hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen rahoitusmalliin liittyvä pitkä siirtymäaika leikkureineen toteutuu, otamme valitettavasti askeleita kohti kielteistä skenaariota.
Ministeri Kiuru sanoi Joensuussa käydessään, että rahoitus on vielä aidosti auki. Nyt meidän on yhdessä toimittava niin, että rahoitusmallia muutetaan. Kysymys on koko Pohjois-Karjalan tulevaisuudesta.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Julkaistu Viikko-Pohjois-Karjala-lehdessä 10.9.2020
