Ikäihmisten perhehoidosta hyviä kokemuksia
Perhehoito ei ole uusi asia. Lasten ja nuorten sekä vammaisten henkilöiden kohdalla perhehoitoa on toteutettu jo pitkään. Esimerkiksi lastensuojelussa perhehoidosta tuli sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012 alusta alkaen. Perhehoitoa käytetään sekä lastensuojelun avohuollon tukitoimena että sijaishuoltona huostaan otetuille lapsille ja nuorille. Myös vammaisten henkilöiden tilapäinen tai pysyvä perhehoito on ollut käytössä jo pitkään. Sen sijaan ikäihmisten perhehoito on vasta etsimässä paikkaansa ikäihmisten hoidon ja hoivan palveluvalikoimassa.
Pohjois-Karjala on ollut edelläkävijänä tässä asiassa ja saadut kokemukset ovat erinomaisia. Kiteen Kansanopisto on toteuttanut perhehoitajien valmennusta jo usean vuoden ajan. Valmennuksen kesto Kiteellä on 100 tuntia, kun se yleensä on vain noin 20 tuntia. Pidempi valmennus antaa paremmat valmiudet toimia perhehoitajana ja toisaalta valmennuksen pidempi kesto pakottaa huolellisesti miettimään, onko perhehoitajana toimiminen oikeasti sitä, mitä ihminen haluaa tehdä. Perhehoidon onnistuminen edellyttää, että kotihoito ja sen ammattilaiset ovat aina perhehoitajien käytettävissä apuna ja tukena, jos asukkaalle tulee hoidollisia tarpeita. Pohjois-Karjalassa tämä toteutuu hyvin.
Ikäihmisten perhehoito on inhimillinen, kotoisa ja turvallisen arjen mahdollistava hoitomuoto. Se antaa hyvät mahdollisuudet käyttää yhteisöllisyyttä, yhdessä tekemistä ja kokemista, hoivan ja huolenpidon perustana. Perhehoito voi olla jatkuvaa, jolloin ikäihminen saa tarvitsemansa hoivan ja huolenpidon mahdollisesti vuosien ajan.
Lyhytaikaista perhehoitoa voidaan käyttää esimerkiksi omaishoitajan vapaan järjestelyissä tai vuorohoitona kotona asumista tukemassa. Lyhytaikainen perhehoito sopii myös tilanteisiin, joissa ikäihminen tarvitsee tukea kuntoutumiseen sairaalahoidon jälkeen ennen omaan kotiin palaamista.
Osavuorokautinen perhehoito voi toimia vaihtoehtona niissä koti- tai omaishoidon tilanteissa, joissa ympärivuorokautisen perhehoidon järjestäminen ei ole tarpeellista tai tarkoituksenmukaista.
Hoidettavan omassa kodissa tapahtuva perhehoito mahdollistaa hoidettavalle tutun ja turvallisen ympäristön. Perhehoito hoidettavan kotona on hyvä vaihtoehto kotona asumisen tukemisessa. Kotihoidon nykyiset resurssit ovat monin paikoin huonot ja kiertävä perhehoitaja voi toimia esimerkiksi kotihoidon tukena ulkoiluttajana, kulttuuri- ja kauppakummina tai omaisten vapaapäivien sijaisena.
Minulla oli viime viikolla mahdollisuus käydä tutustumassa neljään eri ikäihmisten perhehoitokotiin Pohjois-Karjalassa. Osassa perhehoitokoteja toteutettiin pitkäaikaista ja osassa lyhytaikaista perhehoitoa. Erityisesti olin kiinnostunut kuulemaan kokemuksia muistisairaiden hoidon ja hoivan onnistumisesta.
Sain nähdä päivän aikana kauniita ja viihtyisiä koteja ja tapasin iloisia ihmisiä. Muistisairaiden kokonaisvaltaista toimintakykyä on perhehoidossa mahdollista tukea osana arjen elämää ja monia kadoksissa olevia taitoja löytyy yhdessä tehden. Sain terveisiä myös omaishoitajilta, jotka kertoivat perhehoidon olevan sekä muistisairaalle että läheisille paras mahdollinen vuorohoitopaikka. Osa-aikaisessa perhehoidossa muistisairaalle tulee tuttu ja turvallinen toinen koti, jonne on helppo ja mukava mennä.
Olen vakuuttunut, että ikäihmisten perhehoitoa kannattaa laajentaa ja kehittää edelleen osana ikäihmisten hoidon ja hoivan palveluvalikoimaa. Päivän aikana oppaanani toiminut PerhEke- hankkeen hankekoordinaattori ja perhehoitajien valmennuksesta vastaava Sanna Kosonen kertoi, että hän on nähnyt kuinka huonosti liikkuva ja lähes puhumaton muistisairas piristyy perhehoidossa ulkona liikkuvaksi ja aktiiviseksi perheen jäseneksi. Perhehoito on usein paras lääke ruokahaluttomuuteen, unettomuuteen, toimintakyvyn heikkenemiseen sekä muistisairaan henkilön haasteellisen käyttäytymiseen.
On myös muistettava, ettei perhehoito sovi kaikille ja siksi myös muita ikäihmisten hoito- ja hoivamuotoja on kehitettävä inhimillisempään ja kodinomaisempaan suuntaan. Tehostettu palveluasuminenkin pitäisi ymmärtää yhteisökodiksi, josta laitosmaisuus tulisi saada minimiin.
Upean ”opintopäiväni” jälkeen ajattelin kirjoittaa omaan hoitotahtooni toiveen siitä, että jos tarvitsen ikääntyneenä hoitoa ja hoivaa, se ensisijaisesti järjestettäisiin perhehoidossa. Samalla kuitenkin toivon, että perhehoitajien valmennus olisi koko Suomessa yhtä laaja-alaista ja laadukasta kuin Pohjois-Karjalassa ja työnohjaukseen osallistuminen kuuluisi osaksi työtä. Lisäksi toivon, että perhehoitajien vapaapäiviä lisättäisiin nykyisestä kolmesta päivässä kuukaudesta yhteen päivään viikossa ja vapaapäivien sijaistaminen järjestyisi samojen henkilöiden toimesta.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Muistiliiton puheenjohtaja
Julkaistu Uuden Suomen blogissa 10.9.2020
