Keliakiaviikon tärkeä viesti – Oikeaa tietoa keliakiasta tarvitaan lisää
Sipilän hallitus lopetti keliakiakorvauksen vuoden 2016 alusta. Olin eduskuntakäsittelyn aikana ihmeissäni siitä, että jopa hallituksen esitystä lukiessa ja asiasta keskustelua kuunnellessani sai sellaisen käsityksen, että jopa esityksen laatijat pitivät keliakiaa allergiaoireena. Korvauksen poistamista perusteltiin sillä, ettei yhdenvertaisuuden näkökulmasta ole syytä korvata yhden allergian hoitoja.
Tosiasiassa keliakia on parantumaton ja perinnöllinen autoimmuunisairaus eli kysymys ei ole allergiasta eikä henkilökohtaisesta valinnasta. Suomessa noin 40 000 ihmistä tietää sairastavansa keliakiaa, mutta valtaosa eli noin 70 000 ihmistä on vielä ilman diagnoosia. Keliakiaan ei ole lääkettä, vaan sen ainoa hoitomuoto on elinikäinen gluteeniton ruokavalio.
Gluteeniton ruokavalio on kallis. Ruokavaliokorvauksen poistaminen on vaikeuttanut huomattavasti pienituloisten keliakiapotilaiden asianmukaisen hoidon toteutusta. Keväällä koronakriisin iskiessä myös ruoka-avun tarve kasvoi. Keliakialiitto avasi Gluteeniton ruoka-apu -keräyksen ja jakoi yhteistyökumppanien kanssa eri puolilla maata 750 gluteenitonta ruoka-apukassia. Toiset 750 kassia jaetaan tämän syksyn aikana.
Hoitamattomana keliaika altistaa monille lisäsairauksille. Yleisimpiä ovat anemia, masennus, osteoporoosi, lapsettomuus, lapsilla kasvun hidastuminen ja vakavimmillaan suoliston syöpä. Hoitamattoman keliakian kustannukset ovat yhteiskunnalle huomattavat.
Hallitusohjelmaan on kirjattu että, ”Selvitetään ruokavaliokorvauksen tarpeellisuus.” Valitettavasti kirjauksen eteneminen on jäänyt vielä toistaiseksi koronakriisin varjoon. Keliakiapotilaiden epätietoisuus jatkuu edelleen ja lisää ahdistusta on tuonut valtiovaraisministeriön esitys sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksen merkittävästä leikkauksesta nykytasoon verrattuna. Tämä leikkaus vaikeuttaisi huomattavasti myös Keliakialiiton jäsentensä parissa tekemää auttamistyötä.
Keliakialiiton näkökulmasta leikkaukset osuisivat kipeästi erityisesti heihin, jotka jo koronakriisin vuoksi ovat taloudellisesti vaikeassa tilanteessa. Leikkaukset rapauttaisivat järjestön mahdollisuuksia ihmisten auttamiseen ja lisäisivät kansalaisten hädän lisäksi julkisen palvelujärjestelmän kysyntää.
Tällä viikolla vietetään valtakunnallista keliakiaviikkoa. Teemana on ”Gluteenitonta? Kyllä, kiitos!”. Tänä vuonna Keliakialiitto haluaa murtaa gluteenittomuuteen liittyviä myyttejä ja vääriä tietoja. Liiton sivuilla on mielenkiintoinen testi, jonka avulla voi testata omia tietojaan asiasta.
On ymmärrettävää, että akuuttia koronakriisiä hoidettaessa, monet tärkeät asiat ovat jääneet hoitamatta. Nyt on kuitenkin keliakiapotilaiden auttamiseksi edettävä kahdella rintamalla. Ensinnäkin sosiaali- ja terveysministeriössä on nopealla aikataululla tehtävä hallitusohjelmaan kirjattu selvitys ruokavaliokorvauksen tarpeellisuudesta. Selvityksessä on tehtävä kunnollinen kustannus-vaikuttavuus analyysi, jossa lasketaan myös hoitamattoman keliakian kustannukset yksilölle ja yhteiskunnalle. Keliakiakorvauksen palauttaminen on yhdenvertaisuusteko ja samalla osa hallituksen köyhyyden vähentämiseen tähtäävää ohjelmaa.
Välittömänä toimenpiteenä on järjestöjen rahoituksen leikkaukset peruttava, sillä nyt on erityisen tärkeää taata sosiaali- ja terveysjärjestöille mahdollisuudet toimia kansalaisten tukena ja apuna.
Hyvää keliakiaviikkoa kaikille!
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Julkaistu Uuden Suomen blogissa 3.9.2020
