Lasten oikeudet eivät toteutuneet täysimääräisesti koronaepidemian aikana
Eduskunnassa hyväksyttiin eilen perusopetuslain väliaikainen muutos, joka mahdollistaa alue- ja tilannekohtaiset ratkaisut koulunkäynnin järjestämiseen syksyllä, mikäli koronaepidemian ryppäitä ilmenee ja kouluja joudutaan tämän vuoksi sulkemaan osittain tai kokonaan. Emme voi tietää syksyn epidemiatilannetta, joten varautuminen on nyt järkevää. Näin voidaan välttää poikkeuslain aikana tehdyt virheet. Poikkeuslain erilaiset tulkinnat kunnissa johtivat siihen, etteivät lasten oikeudet täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti toteutuneet epidemian aikana.
Poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen soveltamisen ulkopuolelle jäävät esiopetuksen ja perusopetuksen kolmen ensimmäisen vuosiluokkien oppilaat ja esimerkiksi erityisen tuen oppilaat sekä pidennetyn oppivelvollisuuden ja valmistavan opetuksen piirissä olevat oppilaat. Tämän lisäksi on syytä korostaa myös muiden lasten yksilöllisten tarpeiden huomioimista. Joillekin lapsille etäopiskelu on erittäin vaikeaa, ja epäonnistuminen helposti johtaa syrjäytymisvaaraan.
Mikä meni pieleen valmiuslain aikana?
Valmiuslaki antoi opetuksen järjestäjille suuren harkintavallan perusopetuksen ja tuen järjestämisessä, ja tämä johti myös yhdenvertaisuuden kannalta ongelmiin. Käytännössä järjestelyt olivat alueellisesti ja kuntien ja jopa koulujen ja opettajien välillä kovin erilaisia, ja oppilaan saamat oppimisen tuen palvelut riippuivat täysin siitä, missä kunnassa perhe asui. Valmiuslain aikana rajoitettiin opetuksen järjestäjien velvollisuutta järjestää muun muassa perusopetuslain mukaista oppimisen tukea ja oppilashuoltoa. Perustuslakivaliokunta korostikin omassa lausunnossaan, että tällä säännöksellä poikettiin subjektiivisesta oikeudesta maksuttomaan perusopetukseen.
Erityisesti oppimisen tuen ja yksilöllisen huomioimisen puutteet aiheuttivat monelle oppilaalle vaikeuksia saavuttaa etäopetuksen aikana oppimistavoitteita. Kaikissa perheissä ei ollut mahdollisuuksia tukea lasten oppimista ja opiskelua samalla tavalla, ja siitä johtuen lapset joutuivat eriarvoiseen asemaan. Jatkossa on varmistettava, että oppilaiden yhdenvertaiset mahdollisuudet oppimista edistävään vuorovaikutukseen ja opinnoissa etenemiseen taataan kaikissa olosuhteissa. Oppimisen tukea ei saa karsia, vaikka sen toteuttamistapoja joudutaankin soveltamaan. Tosiasiassa moni oppilas tarvitsee etäopetuksessa enemmän tukea kuin normaalissa oppimistilanteessa.
Perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota myös vammaisten oikeuksien yleissopimuksen toteutumiseen, eli siihen, että esteettömyys ja saavutettavuus on varmistettava kaikissa olosuhteissa ja tämä tarkoittaa myös kohtuullisten mukautusten käyttämistä. Kohtuullisilla mukautuksilla tarkoitetaan kaikki niitä tarpeellisia järjestelyjä ja toimia joiden avulla varmistetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuus nauttia kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia muiden ihmisten tavoin.
Lisäksi perustuslakivaliokunta korosti myös, että maksuton perusopetus tarkoittaa myös riittävää ravintoa eli kouluruokailua, vaikkakin poikkeusjärjestelyin. Valiokunta kehottikin hallitusta seuraamaan tarkasti valmiuslain ja siinä säädettyjen valtuuksien käytön soveltamisedellytysten täyttymistä sekä mahdollisesti havaittavia ongelmia myös kouluruokailun osalta. Opetus ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen keräämien tietojen mukaan noin puolet Suomen kunnista tarjosi poikkeusoloissa kouluruoan kaikille halukkaille ja neljäsosa osalle etäopetuksessa olevista oppilaista ja opiskelijoista.
Miten tästä eteen päin?
Koska nyt valmiuslain aikana tapahtui virheitä, joiden takia osa lapsista ja nuorista joutui eriarvoiseen asemaan, tarvitaan resurssien kohdentamista lasten ja nuorten auttamiseen normaalille oppimispolulle. Nyt onkin nopealla aikataululla puututtava lasten ja nuorten eriarvoistumiseen ja perheitä koskevaan polarisaatioon, jonka koronakriisi on tuonut näkyväksi. Osittain se näyttää myös pahentuneen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä niihin lapsiin ja nuoriin, joita ei ole tavoitettu etäopiskelun aikana ja joiden osallistuminen koulunkäyntiin tai opiskeluun on ollut vähäistä.
Onneksi hallituksen neljännessä lisätalousarviossa on vahva panostus osaamiseen sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin. Hallitus toteuttaa laaja-alaisen yhteensä 320 miljoonan euron lasten ja nuorten hyvinvointipaketin, jossa on vahvoja toimia, niin koronavirustilanteen aiheuttamien poikkeusolojen oppimisen ja koulukäynnin vaikutusten tasoittamiseksi, lukio-opiskelijoiden opintojen kertaamiseen ja tukitoimenpiteisiin sekä maksuttomien harrastusten mahdollistamiseen ja etsivän nuorisotyön rahoituksen lisäämiseen. Lisäksi kunnille suunnataan lisärahoitusta lapsiperheiden sosiaalipalveluihin sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Nämä ovat kaikki ensiarvoisen tärkeistä panostuksia.
Emme vielä tiedä mitä syksyllä tapahtuu, mutta toivottavasti tätä väliaikaista perusopetuslain muutosta ei tarvitsisi soveltaa, vaan kaikki lapset voisivat käydä koulua turvallisesti normaaliolosuhteissa. Jos kuitenkin epidemiaryppäitä ilmenee, kunnissa on taattava kaikille lapsille subjektiivinen oikeus maksuttomaan perusopetukseen, joka siis pitää sisällään myös kouluruokailun sekä yksilöllisen ja riittävän oppilashuollon sekä oppimisen tuen.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Julkaistu Savon Sanomien blogissa 23.6.2020.
