Tarvitaan ennakkoluulotonta politiikkaa tulevaisuuden rakentamisessa
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan tehtävä on ennakoida tulevaisuutta ja siksi olemme valiokunnassa käsitelleet koronapandemian vaikutuksia yhteiskuntaamme pidemmällä aikavälillä. Vaikka koronapandemia ei muutakaan kertaheitolla ja pysyvästi kaikkea, niin sen erilaiset seuraukset tulevat kuitenkin vaikuttamaan merkittävästi tulevien vuosien politiikkaan ja päätöksentekoon sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
Samalla kun meidän on edelleen tehtävä kaikkemme hidastaaksemme ja torjuaksemme käynnissä olevaa pandemiaa, meidän on kyettävä hahmottamaan myös pandemian jälkeinen aika riskeineen ja mahdollisuuksineen. Vakavuudestaan huolimatta pandemia voi avata myös runsaasti positiivisia mahdollisuuksia, joihin tarttumalla voimme vähentää sen negatiivisia vaikutuksia. Esimerkiksi lähes koko yhteiskunnan läpäissyt nopea digiloikka on yksi epidemian positiivista seurauksista. Näin nopeaa ja pitkää digiloikka emme ilman koronaa olisi kyenneet tekemään.
Pandemiasta huolimatta meidän on pidettävä mielessämme myös se, että meillä on Suomessa edelleen ratkaistavana muassa huoltosuhteen kehitykseen, työvoiman riittävyyteen ja osaamiseen, veropohjan, kansanterveyteen, alueelliseen eriarvoistumiseen ja moneen muuhun yhteiskuntamme tulevaisuuteen liittyvät haasteet.
Emme saa myöskään unohtaa, että koronapandemiasta huolimatta ilmaston lämpenemisen hillitseminen on edelleen ihmiskunnan tärkein haaste. Ympäristön tilan heikkeneminen aiheuttaa monia muitakin ongelmia. Kestämätön kehitys uhkaa koko maapallon elinkelpoisuutta ja on siksi suurempi uhka terveydelle ja taloudelle kuin koronavirus konsanaan.
Ilmaston lämpenemisen hillintä ei siinä mielessä ole kiperä ongelma, ettemmekö pystyisi sitä ratkaisemaan, jos haluamme. Kysymys on yhteisestä tahtotilasta. Suomen tehtävä on olla esimerkkinä, sillä meillä on kykyä ja mahdollisuuksia toimia edelläkävijänä. Suomi on perinteisesti ollut ja on edelleen huippuosaaja teknologiateollisuudessa ja siihen liittyvässä suunnittelussa ja prosessiosaamisessa. Niiltä osin, kun ilmaston lämpenemisen hillinnässä on kyse teknologiasta, ns. vihreä siirtymä on Suomelle pelkästään mahdollisuus. Se avaa Suomelle sellaiset suuret markkinat, joissa olemme jo valmiiksi kilpailukykyisiä. Erityisiä valttejamme ovat myös bioteknologia ja biotalous.
Kansalaisten luottamuksen saavuttamiseksi vihreä siirtymä on tehtävä oikeudenmukaisesti ja niin, että se samalla lisää kestävää työllistävää kasvua ja arjen hyvinvointia sekä tukee suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Edelläkävijyys näissä asioissa edellyttää panostuksia tutkimukseen, tieteeseen, innovaatiotoimintaan ja laadukkaaseen koulutukseen kaikille kouluasteilla. Koulutetut, osaavat ja ammattitaitoiset kansalaiset ovat paras kilpailuvalttimme myös vihreässä siirtymässä.
Samaan asiaan kiinnitti huomiota myös Vesa Vihriälä työryhmineen viime perjantaina ilmestyneessä koronakriisin talousvaikutuksia ja -politiikka käsitelevässä raportissaan. Raportissa todettiin muun muassa, että varhaiskasvatuksen ja peruskoulutuksen voimavarojen on lisättävä ja oppivelvollisuuden ikärajan nostettava niin, että kaikille voidaan varmistaa toisen asteen koulutus. Korkeakoulujen aloituspaikkoja on lisättävä ja aikuiskasvatuksen toimintatapoja ja voimavaroja muutettava niin, että ne kohdentuvat nykyistä enemmän heikosti koulutetuille. Myös tutkimus- ja kehitys- ja innovaatiorahoitusta on lisättävä yritystoiminnan kehittämiseen ja samalla ns. säilyttäviä tukija vähennettävä. Raportissa korostettiin, että elvytyksessä on investoitava liikenneverkkoon, asuntorakentamiseen ja osaamiseen.
Vihriälän ryhmän ehdotus lukukausimaksuista ei kuitenkaan tue ajatusta siitä, että korkeakoulussa ja yliopistoissa olisi jatkossakin kaikista yhteiskunnallisista taustoista tulevia opiskelijoita ja että kaikilla olisi yhdenvertaisesti mahdollista päästä opiskelemaan. Kuitenkin tulevaisuuden Suomi tarvitsee kaiken potentiaalin käyttöönsä. Kaikilla tulee jatkossakin olla tasa-arvoiset mahdollisuudet kouluttautua.
Korona-pandemia on asettanut yhteiskuntamme stressitestiin ja osoittanut, että kykenemme toimimaan ja tekemään päätöksiä myös epävarmuuden vallitessa. Virheitäkin on tehty ja siksi koko prosessi on syytä arvioida jälkikäteen huolellisesti ja oppia siitä. Tulevaisuutta ajatellen tarvitsemme kenties uudenlaisia poliittisia innovaatioita ja myös lainsäädännön tarkistamista, jotta pystymme vieläkin paremmin vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja kriiseihin.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Tulevaisuusvaliokunnan jäsen
Julkaistu Uuden Suomen blogissa 14.5.2020.