Uudenlaiset toimintatavat näkyvät valtuustotyöskentelyssä
Marraskuussa kaupunginvaltuusto kokoontui kaksi kerta. Aiempina vuosina talousarviokokoukset ovat kestäneet useita tunteja iltapäivästä yömyöhään. Toissa syksynä tehdyssä valtuustoaloitteessa ehdotettiin kahta kokousta marraskuussa, jotta talousarviokeskustelu voitaisiin käydä inhimilliseen aikaan. Tänä vuonna tätä kokeiltiin ensimmäisen kerran.
Ennen marraskuun ensimmäistä valtuuston kokousta 17. marraskuuta pidettiin valtuuston kysely- ja keskustelutunti kaupungin työllisyyspolitiikasta. Aihe herätti vilkasta keskustelua, sillä valtakunnallisesti työttömyys – erityisesti pitkäaikaistyöttömyys – on kasvussa. Tämän kaltaiset tietyn ajankohtaisen teeman ympärillä olevat kyselytunnit ovat osoittautuneet erittäin tarpeellisiksi valtuutettujen tiedon saannin kannalta. Puheenjohtajisto ei ole vielä päättänyt ensi vuoden kyselytuntien teemoja. Varmaa kuitenkin on, että kyselytunteja jatketaan.
Joillakin kyselytunneilla lehtereillä on ollut kiitettävästi yleisöä seuraamassa keskustelua. Työllisyyden hoito ei yleisöä tuntunut nyt kiinnostavan. Olenkin miettinyt, pitäisikö tiedottamista tehostaa, sillä tällaisten teemakeskustelujen luulisi kiinnostavan kansalaisia.
Kyselytuntien ja valtuuston kokouksia seuraa suorana Twitterissä koko ajan kasvava joukko kansalaisia. Tällainen uudenlainen viestintä onkin saanut myönteistä palautetta.
Vuoden 2015 talousarviosta päätettiin valtuuston kokouksessa 24. marraskuuta. Viime vuoden äänestysrumba pystyttiin välttämään hyvällä valmistelulla ja ryhmien välisellä yhteistyöllä. Haluankin kiittää kaikkia valtuustoryhmiä siitä, että ensi vuoden haasteellista talousarviota haluttiin tehdä yhdessä ja löytää kompromisseja jo ennen valtuuston kokousta. Valtuustoryhmien puheenjohtajien sekä kaupunginvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajiston säännöllisillä kokoontumisilla on ollut myös oma merkityksensä yhteistyön parantamisessa. Päätetyn talousarvion pohjalta on hyvä lähteä suuntautumaan kohti ensi vuotta. Kriittisiä ja seurattavia kohteita resurssien riittävyyden ja toimintatapojen kehittämisen suhteen ovat kuitenkin erityisesti vanhusten tehostetun palveluasumisen paikkojen riittävyys, omaishoidon tuki, sosiaalihuoltolain toimeenpano lapsiperheiden kotipalvelujen osalta sekä pitkäaikaistyöttömien työllistäminen.
Valtuuston työskentelyä voi ja pitääkin kehittää. Uusia toimintatapoja on uskallettava kokeilla. Jos joku asia ei toimi, voidaan aina palata entiseen. Pahinta on juuttuminen vanhaan; ”kun ei ole ennenkään tehty näin”. Jos ei jotain ole tehty ennen, niin nyt on korkea aika kokeilla. Tätä ns. kokeilukulttuuria olisi hyvä opetella muidenkin toimintojen kehittämiseen kaupungissamme.
