Valmiuslaki ei tarkoita toimintojen keskeyttämistä tai asiakkuuksien lopettamista ”varmuuden vuoksi”
Valmiuslain mukaisia toimivaltuuksia voidaan käyttää vain, jos tilanne ei ole hallittavissa viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin. Nyt valmiuslakia on eri alueilla ja kunnissa tulkittu hyvin eri tavoin. Valitettavasti sen nojalla on joissakin kunnissa jopa lopetettu erilaisia toimintoja ”varmuuden vuoksi” pohtimatta lainkaan, ovatko nämä toimenpiteet välttämättömiä valmiuslain tarkoituksen näkökulmasta. Kaikissa kunnissa ei ole myöskään pohdittu asiakkuuksien keskeytyksestä aiheutuvia haittoja tai sitä, miten toiminnat voisi järjestää vaihtoehtoisella tavalla.
Esimerkiksi omaishoitajat tarvitsevat nyt erityistä tukea. Monet ovat epätietoisia jatkosta ja vapaapäivien järjestäminenkin on laitettu monessa kunnassa tauolle – usein siis jopa turhan takia.
Toinen liian vähän huomiolle jäänyt ryhmä ovat kuntouttavassa työtoiminnassa olleet ihmiset, joiden toiminta on loppunut kuin seinään. Jos he ovat viikkokausia oman onnensa nojassa, voivat seuraukset olla tuhoisia. Yhteydenpito ja mielekkään toiminnan ohjaaminen esimerkiksi etäyhteyksien kautta tai puhelimitse on nyt kriisin aikana välttämätöntä.
Lasten oikeisiin kuuluu myös oikeus perusopetukseen ja oppimisen tukeen. Etäopetus tarkoittaa monelle oppilaalle ja opiskelijalle muun muassa oppimistulosten heikentymistä, opintojen pidentymistä sekä sosiaalisten ongelmien lisääntymistä. Haitalliset vaikutukset voivat kasaantua erityisesti heikossa asemassa olevien, esimerkiksi oppimisvaikeuksista kärsivien oppilaiden kohdalla.
Koronaepidemian poikkeusoloissa opetuksen järjestäjille on annettu suuri harkintavalta perusopetuksen ja sen tuen järjestämisessä, mikä on johtanut sekä alueellisiin että kuntien ja koulujen välisiin eroavaisuuksiin. Monessa kunnassa esimerkiksi koulunkäynnin ohjaajia on lomautettu, vaikka heitä tarvitaan etäopetuksessa jopa enemmän kuin normaalin koulunkäynnin aikana. Tämä on johtanut lasten yhdenvertaisten oikeuksien heikentymiseen ja eriarvoisuuden kasvuun. Tästä asiasta myös perustuslakivaliokunta on esittänyt vakavan huolensa.
Perustuslakivaliokunta on korostanut mietinnössään perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussäännöksen ja lasten oikeuksien yleissopimuksen sekä vammaisten oikeuksien yleissopimuksen takia tarvetta huolehtia varsinkin oppivelvollisuuttaan suorittavien lasten ja nuorten tosiasiallisesta yhdenvertaisuudesta. Rajoitusten toimeenpanossa on kiinnitettävä erityistä huomiota oppimisen ja koulunkäynnin tuen toteutumiseen varsinkin haavoittuvassa asemassa ja lastensuojelutoimenpiteiden tarpeessa olevien lasten ja nuorten osalta.
Samassa yhteydessä perustuslakivaliokunta huomauttaa myös, että maksuton perusopetus tarkoittaa myös riittävää ravintoa. Valiokunta kehottaakin valtioneuvostoa seuraamaan tarkasti valmiuslain ja siinä säädettyjen valtuuksien käytön soveltamisedellytysten täyttymistä sekä soveltamisessa mahdollisesti havaittavia ongelmia myös kouluruokailun osalta. Valiokunta painottaa tarvetta perusoikeuden toteutumisen varmistamiseen myös asianmukaisella ohjeistuksella.
Yhteenvetona voidaan todeta, että perustuslakivaliokunta on huolissaan siitä, miten eri tavoin poikkeuslakia sovelletaan eri puolilla Suomea. Nyt olisikin tärkeää muistaa, etteivät poikkeusolot oikeuta palvelujen lakkauttamista tai olemassa olevien asiakkuuksien päättämistä.
Perustuslakivaliokunta painottaa erityisesti lasten oikeuksien yleissopimuksen ja vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen sekä Euroopan sosiaalisen peruskirjan merkitystä. Nyt ministeriöissä ja aluehallintovirastoissa onkin tärkeää nopealla aikataululla laatia selkeä ohjeistus kunnille, miten valmiuslain välttämättömyys- ja oikeasuhtaisuusperiaatteita tulee noudattaa. Valmiuslakia ei missään olosuhteissa saa käyttää säästötoimenpiteenä.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Julkaistu Savon Sanomien blogissa 20.4.2020.
