Koronaepidemian jälkeiseen aikaan suuntautuminen on tärkeää
Nyt on jo aika miettiä myös ulospääsyä koronakriisistä ja kriisin jälkihoitoa yhteiskunnan eri sektoreilla. Valtioneuvoston kanslia on asettanut tätä varten valmisteluryhmän yhteensovittamaan nopealla aikataululla strategisen tason suunnitelmaa. Sen kokoonpanon muodostavat ministeriöiden kansliapäälliköt, joista puheenjohtajana toimii Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä ja varapuheenjohtajana Kirsi Varhila sosiaali- ja terveysministeriöstä. Ryhmän tueksi myös asetetaan tiedepaneeli, johon kutsutaan asiantuntijoita eri sektoreilta kuten sosiaali-, koulutus- ja talous- sekä ympäristöpolitiikasta.
Jälkihoitotoimenpiteiden suunnittelussa huomioidaan hallitusohjelman tavoitteet sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan rakentamisesta pitkällä aikavälillä.
Epidemian aikana kaikista kansalaisista mahdollisimman hyvän huolen pitäminen auttaa meitä palautumaan normaaliin elämään nopeammin. Yhteisöllisyys ja toinen toisista välittäminen antavat luottamusta ja uskoa siihen, että selviydymme tulevistakin haasteista yhdessä. Tämä on kriisin jälkiseurausten hoidossa tärkeää.
Tulevaisuuden kannalta epidemian aikana on erityisen tärkeää varmistaa koululaisten riittävä tuki etäopetuksen aikana. Mitä paremmin oppilaista pidetään nyt huolta, sen helpompi heidän on palata takaisin normaalille oppimispolulle epidemian päätyttyä. Etäopetuksessa tarvitaan esimerkiksi koulunkäynninohjaajia etäohjaukseen normaalia enemmän, sillä monelle etäkoulun käyminen on vaikeampaa kuin normaali opiskelu.
Riittävällä etätuella ja -ohjauksella sekä oppilashuollon toimenpiteillä voidaan vähentää kielteisiä vaikutuksia lasten ja nuorten oppimistuloksiin, hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen. Tästä huolimatta normaaliin koulunkäyntiin palaamisen jälkeen tarvitaan kouluissa myös lisäresursseja. Siksi on ilahduttavaa kuulla, että toukokuussa annettavaan vuoden kolmanteen lisätalousarvioesitykseen sisältyy lasten ja nuorten tukipaketti, jolla varaudutaan tukemaan kuntia, jotta opetukseen ja oppimisen tukemiseen voidaan lisätä resursseja, ja vastata kasvaviin tukitarpeisiin pitkän etäopetusjakson jälkeen.
Tärkeä tieto on myös se, että hallitus jatkaa työtä oppivelvollisuuden laajentamiseksi. Uudistus on hallituksen keskeisin koulutuspanostus, jonka avulla me nostamme Suomen osaamistasoa ja luomme edellytykset työllisyyden kestävälle kasvulle. Tätä tulevaisuusinvestointia tarvitaan juuri nyt.
Myös eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on korostanut, että samalla kun meidän on tehtävä kaikkemme hidastaaksemme ja torjuaksemme käynnissä olevaa koronapandemiaa, meidän on kyettävä hahmottamaan myös koronapandemian jälkeinen aika riskeineen ja mahdollisuuksineen. Vakavuudestaan huolimatta koronapandemia avaa myös runsaasti uusia positiivisia mahdollisuuksia, joihin tarttumalla voimme vähentää sen negatiivisia seurauksia.
Tulevaisuusvaliokunta käynnistää kolme koronapandemiaan liittyvää hanketta, joiden avulla voidaan varautua käynnissä olevan pandemian lisäksi myös sen erilaisiin seurauksiin monelle eri yhteiskunnan osa-alueelle.
Ensimmäisessä hankkeessa arvioidaan, mitkä teknologiat osoittautuivat kaikkein tärkeimmiksi pandemian torjunnassa. Näitä teknologioita tarvitaan myös seuraavien pandemioiden torjunnassa ja mahdollisten antibioottiresistanttien superbakteerien leviämisen estämisessä.
Toisessa hankkeessaan valiokunta arvioi miten hyvin ennakointijärjestelmämme kykeni havaitsemaan koronapandemian – ja mikäli se havaittiin, niin miten ennakointitietoon reagoitiin. Valiokunta käy samalla läpi myös sen, onko meillä jo ennakointitietoa muista vastaavista ”villeistä korteista”. Mikä on seuraava yhteiskuntaamme tai koko ihmiskuntaa haastava shokki.
Valiokunta käynnistää myös monialaisen asiantuntijakuulemisen koronapandemian seurauksista yhteiskunnan eri osa-alueille. Koronapandemian seuraukset haastavat lähitulevaisuudessa hyvinvointivaltiomme ja kansantaloutemme kestävyyttä sekä myös kansalaisten arkista hyvinvointia ja turvallisuutta. Valiokunnan tavoitteena on ennakoida uuden tilanteen aiheuttamat riskit ja haasteet mutta myös mahdollisuudet. Koronan jälkeistä tulevaisuutta tulee rakentaa yhdessä.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Tulevaisuusvaliokunnan jäsen
Julkaistu Uuden Suomen blogissa 16.4.2020.
