Sosiaali- ja terveyspalvelut turvattava poikkeusoloissakin
Olen saanut eri puolilta maata palautetta, että poikkeuslain voimaantulon jälkeen sosiaali- ja terveyspalveluja ja ihmisten toimeentulon kannalta välttämättömiä palveluja on karsittu. Esimerkiksi kiireettömän hoidon vastaanottotoimintaa ja henkilökohtaisesta kuntoutusta on ajettu alas ja jopa Kelan toimipisteitä on suljettu. Tämä on johtanut erityisen haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden – kuten esimerkiksi lapset ja vammaiset – elämäntilanteen kohtuuttomaan vaikeutumiseen.
Tämä ei ole hallituksen tahtotila. Esimerkiksi poikkeusolot eivät oikeuta palvelujen lakkauttamiseen tai olemassa olevien asiakkuuksien päättämiseen. Myös kiireetöntä vastaanottotoimintaa voi hyvin jatkaa edelleen, niin kauan kuin valmiuslain toimivaltuuksien käyttöönotolle ei ole tarvetta.
Kenenkään toimeentulo tai huolenpito ei saa myöskään vaarantua poikkeuslain aikana. Esimerkiksi lastensuojelulaissa ja vammaispalvelulaissa säädettyjä määräaikoja on noudatettava, vaikka poikkeuslain toimivaltuudet jouduttaisiinkin ottamaan käyttöön. Perustuslain 19 pykälän periaate siitä, että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä, on poikkeuslain aikanakin voimassa.
Samoin Suomea sitovia kansainvälisiä velvoitteita ja kansainvälisen oikeuden yleisesti tunnustettuja sääntöjä, kuten lasten oikeuksia tai vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa yleissopimusta sekä Euroopan sosiaalisen peruskirjan velvoitteita tulee myös poikkeusoloissa noudattaa.
Eduskunnan perustuslakiavaliokunta korosti hallinnosta tulevien ohjeiden merkitystä. Kriisiaikana on erityisen tärkeää, että ohjeet ovat selkeitä ja yksiselitteisiä, niin että ne voidaan joka paikassa ymmärtää samalla tavalla. Turvallisuuden ja luottamuksen tunteen syntymisen kannalta on erityisen tärkeää, että lakeja, asetuksia ja ohjeita ymmärretään ja tulkitaan joka paikassa samalla tavalla.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Julkaistu Savon Sanomissa 4.4.2020.