Ikäihmisten arvostus yhteiskunnassamme
Minulla oli hiljattain kunnia pitää puhe Rantakylän Eläkkeensaajien 40-vuotisjuhlassa. Yhdistys on ollut aktiivinen toimija läpi historiansa järjestämällä toimintaa, aktivoimalla ikäihmisiä ja ottamalla kantaa heitä koskettaviin asioihin. Aktiivinen kansalaisyhteiskunta tarvitsee juuri näitä toimijoita, jotka tuovat ihmisten äänen kuuluville heitä koskettavissa kysymyksissä. Meidän tuleekin edelleen rohkaista kuntien ja järjestöjen välistä vuoropuhelua.
Sivistyneessä yhteiskunnassa arvostetaan kaikenikäisiä ihmisiä. Markkinat eivät kuitenkaan huolehdi ihmisten hyvinvoinnin jakautumisesta oikeudenmukaisesti, joten yhteiskunnan on varmistettava, että ketään ei jätetä ilman hoivaa ja huolenpitoa. Perustuslaki turvaa jokaiselle oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Lisäksi julkisen vallan on turvattava riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä edistettävä väestön terveyttä.
Ikäihmisten palveluissa on edelleen paljon korjattavaa ja siksi on hyvä asia, että hallitus on päättänyt perustaa vanhusasiainvaltuutetun tehtävän. Valtuutetun tehtävänä on yhdessä muiden viranomaisten kanssa seurata ikäihmisten oikeuksien toteutumista ja tuoda vanhusväestön näkökulmaa lainsäädäntötyöhön sekä edistää näihin liittyvää vuoropuhelua ja tuoda vanhusten ääntä kuuluville yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Kun ajattelemme Suomen tulevaisuutta, yksi asia on varma: kansakuntamme ikääntyy. Taustalla on syntyvyyden laskun lisäksi elinikämme pidentyminen. Yhä pidempi elinikä ja terveempi ikääntyminen ovat ehdottomasti positiivisia asioita, mutta samalla ne pakottava meidät pohtimaan uusi toimintamalleja. Ikääntyvä yhteiskunta muuttaa niin asumisen, liikenteen ja kuluttamisen malleja ja tarpeita. Monissa kaupungeissa on esimerkiksi saatu hyviä kokemuksia taloyhtiöistä, joiden asukkaina on sekä nuoria että vanhoja, jolloin keskinäiset kohtaamiset ja kunnioitus lisääntyvät.
Tulevaisuudessa ikäihmiset ovat yhteiskunnallisesti nykyistäkin merkittävämpi ryhmä. Koska kansakunnan menestys riippuu kaikkien kansalaisten yhdessä toimimisesta yhteiseksi hyväksi, kaikenikäiset ihmiset onkin saatava kohtaamaan yhteiskunnan keskustelu- ja päätöksentekoareenoilla tasavertaisina kansalaisina.
Ajatellessamme tulevaisuutta on tärkeä pohtia, näemmekö kansakunnan ikääntymisen uhkana vai mahdollisuutena. Valitettavan paljon on uhkapuhetta, jonka ikäihmiset kokevat omalla kohdallaan. Esimerkiksi eläkeläisten etujärjestö Eetu ry:n vuonna 2016 teettämässä Huomisen kynnyksellä –kyselyssä 75 prosenttia 55–84–vuotiaista koki tulevansa kohdelluksi toisen luokan kansalaisena ja lähes yhtä monet kokivat, että yhteiskunnassa on paljon ikään kohdistuvaa syrjintää.
Kaikki ihmiset niin ikään, sukupuoleen kuin mihin tahansa muuhun ominaisuuteen katsomatta ovat yhtä arvokkaita. Ikäihmisillä on paljon annettavaa muun muassa elämänkokemuksen tuoman viisauden myötä ja tätä viisautta tulee hyödyntää aktiivisesti. Ikääntyneet tulee nähdä voimavarana ja vahvuutena yhteiskunnassa.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Julkaistu Viikko-Pohjois-Karjala lehdessä 12.3.2020.
