Koulutus on paras investointi tulevaan
Laadukas koulutus on yksi hyvinvointivaltiomme kulmakivistä. Kaikille tulotasosta tai asuinpaikasta riippumatta on taattu mahdollisuus kouluttautua aina peruskoulusta korkeakouluun asti ja tavoitella omia unelmiaan. Tämä oli myös se kantava ajatus, kun maahamme luotiin silloinen vallankumouksellinen peruskoulu-uudistus, jossa koko ikäluokalla ympäri maan tarjottiin yhtäläinen yleissivistävä koulutus.
Osaamisen vaativuus kuitenkin kasvanut merkittävästi ja pelkän perusasteen suorittaneiden työllisyysaste on tänä päivänä jo lähes puolet heikompi kuin toisen asteen koulutuksen saaneiden. Suomessa on edelleen lähes 100 000 alle 30-vuotiasta, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Oppivelvollisuutta tulee pidentää toiselle asteelle ja saattaa koulutus aidosti maksuttomaksi, jotta vahvistetaan toiselle asteelle siirtymistä ja vähennettäisiin keskeytyksiä. Toisen asteen koulutuksen takaaminen koko ikäluokalle onkin 2020-luvun peruskoulu-uudistus.
Se merkitsee koko ikäluokalle pääsyä joko lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Samalla sillä olisi valtaisi merkitys nuorten tulevan työuran kannalta. Koulutus pidentää työuria, helpottaa työnsaantia ja ammatista toiseen vaihtamista sekä uuden oppimista ja uudelleenkouluttautumista muuttuvassa työelämässä. Koulupolun jatkuminen toiselle asteelle ja ammatin hankkiminen ovat ensiarvoisen tärkeitä myös syrjäytymisen ehkäisyssä.
Uudistus ei tarkoita sitä, että kaikki pidettäisiin väkisin perinteisessä koulutuksessa. Me olemme kaikki erilaisia oppijoita ja yksi malli ei välttämättä sovi kaikille. Kyse voi olla myös esimerkiksi valmentavasta koulutuksesta, oppisopimuskoulutuksesta tai joidenkin kohdalla aluksi esimerkiksi kuntoutuksesta. Tärkeintä on, että jokaiselle löytyisi hänelle sopiva tavoitteellisen oppimisen polku kohti jatko-opintoja tai työelämää.
Pidemmällä tähtäyksellä uudistus maksaa itsensä takaisin, kun elinkeinoelämä ja työllisyys hyötyvät, puhumattakaan positiivisista kerrannaisvaikutuksista, kun nuorten koulutustaso lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee. Esimerkiksi Me-säätiön mukaan Suomessa on tällä hetkellä yli 60 000 nuorta syrjässä työmarkkinoilta ja maksamme vuosittain yli miljardi euroa hintaa syrjäytymiskehityksestä. Nuoremme ansaitsevat parempaa, siksi oppivelvollisuuden pidentäminen on ensiarvoisen tärkeää.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Julkaistu sanomalehti Karjalaisessa 28.2.2020.
