Sisäilmaongelmien ratkaisu edellyttää tutkittua tietoa, yhdessä tekemistä ja resursseja
Rakentamisen laatuun liittyvät ongelmat nousevat toistuvasti esiin sekä julkisessa että uudisrakentamisessa. Myös eduskunnan tarkastusvaliokunta on useaan otteeseen kiinnittänyt asiaa huomiota ja valiokunnan kannanottojen perusteella vuonna 2018 aloitettiin laaja ja poikkihallinnollinen Terveet tilat 2028 – hanke. Kymmenvuotisen hankkeen päätavoitteena on julkisten rakennusten tervehdyttäminen ja sisäilmasta oireilevien hoidon ja kuntoutuksen tehostaminen. Asia sisältyy myös hallitusohjelmaan, jonka mukaan hankkeen kunnianhimoa lisätään.
Tarkastusvaliokunta seuraa hankkeen toteutumista ja viime syksynä uusi valiokunta kuuli ensimmäisen kerran asiantuntijoita asiasta. Asiantuntijakuulemisissa tuli esille, että hankkeen tavoitteet ovat erinomaisia ja oikeansuuntaisia, mutta kipupisteenä on resurssien vähyys suhteessa ongelman laajuuteen.
Tämän vuoden valtion talousarviossa hankkeen toimeenpanon tukemiseen, koordinointiin, viestintään ja tarvittavien selvitysten tekemiseen on varattu 1,5 miljoonaa euroa. Myös vuosille 2021 – 2023 on julkisen talouden suunnitelmissa hankkeelle varattu vuosittain 1,5 miljoonan euron määräraha. Hankkeen tavoitteiden täysimääräinen toteutuminen kunnissa edellyttäisi kuitenkin lisää resursseja ja taloudellisia kannustimia sekä asian tiiviimpää kytkemistä terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiseen.
Tämän hetken keskeisenä ongelmana on se, että kuntien mahdollisuudet korjata ja uudistaa vanhaa rakennuskantaa vaihtelevat suuresti. Taloudellisten resurssien lisäksi kysymys on osaamisen puutteista, muun muassa rakennusterveydessä, terveydellisten riskien arvioinnissa, hyvien käytäntöjen omaksumisessa, rakennuskannan ylläpidossa, korjauskohteiden priorisoinnissa, eri toimijoiden yhteistyössä sekä viestinnässä.
Itseäni hämmästyttää erityisesti se, miten vähän Suomessa on sisäilmaongelmiin erikoistuneita asiantuntijoita. Jopa ympäristöministeriössä on ajoittain ollut tilanteita, ettei siellä ole ollut yhtään sisäilma-asiantuntijaa. Onneksi Terveet tilat – ohjelmassa on tarkoitus käynnistää jo tänä vuonna selvitys nykyisen kiinteistö- ja rakennusalan koulutuksen tuottamasta sisäilmaosaamisesta. Tässä olisi oppilaitoksille nyt tärkeä ”kopin ottamisen” paikka.
Sisäilmaongelmien ennaltaehkäisemisessä ja niistä aiheutuvien terveyshaittojen vähentämisessä tarvitaan myös monitieteellistä tutkimusta. Samoin tarvitsemme myös enemmän huomiota rakennusten suunnittelu- ja rakennusvaiheen ratkaisuihin, sekä niiden valvontaan. Monitieteellinen tutkimus auttaa ymmärtämään ja hallitsemaan kokonaisvaltaisemmin sisäilmakysymyksiä ja vähentämään sisäilma-alalla nykyisin vallitsevaa tietojen ristiriitaisuutta, vastakkainasettelua ja epäluottamusta. Hyvä esimerkki ristiriitaisuudesta on lokakuussa 2019 julkaistussa Kansallisessa sisäilmakartoituksessa esille tullut tieto siitä, että ihmiset kokevat sisäilman liittyvät terveysriskit usein suurimpina ja vakavimpana kuin mitä ne nykyisen tutkimustiedon perusteella ovat. Onneksi Terveet tilat 2018-hankkeessa yhtenä painopistealueena on tutkijaverkoston, tutkijayhteisön ja sisäilma-alan tutkimusohjelman kehittäminen.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Tarkastusvaliokunnan vpj.
Julkaistu Savon Sanomien blogissa 21.1.2020.
