Kotihoidossa panostettava ikäihmisten aktiivisuuteen
Jos haluamme varmistaa, että suurin osa apua ja tukea tarvitsevista ikäihmisistä voi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, on kotihoidon toimintamalleja uudistettava nopealla aikataululla. Yksi tärkeimmistä kehittämisen kohteista on kuntouttavan työn lisääminen. Sen kivijalkana ovat arjen askareet sekä ulkoilu ja liikunta. Lisäksi tarvitaan erilaisia avokuntoutusmahdollisuuksia ja kuntouttavaa päivätoimintaa. Kotihoitoon tarvitaan lisää kuntoutukseen erikoistuneita työntekijöitä sekä muistihoitajia ja sairaanhoitajia. Gerontologinen osaaminen on taattava kaikille kotihoidon työntekijöille.
Kotihoidossa voidaan hyödyntää myös järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä. Järjestöt voivat sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillisen toiminnan tukena järjestää esimerkiksi kauppa- ja kulttuurikummi- sekä ”kotitalkkari” toimintaa, jonka avulla ikäihmiset saavat apua esimerkiksi lumitöissä tai puiden kantamisessa
Tällä hetkellä ikäihmisten palveluiden suunnittelu kotihoidossa lähtee siitä, minkälaisia valmiita palvelupaketteja kuten ateria-, kauppa- yms. palvelut henkilölle voidaan järjestää, eikä siitä, miten tuetaan toimintakykyä. Professori Taina Rantasen tutkimusten mukaan kotiin tuotavat palvelut alentavat ikäihmisten aktiivisuutta. Ikäihmisiä auttaminen ulos liikkumaan, ulkoilemaan ja harrastamaan ovat fyysisen, psyykkisen ja kognitiivisen toimintakyvyn ylläpitämisessä tärkeimpiä asioita.
Kotoa pois lähtemisen tulee olla säännöllistä, sillä mitä pidempään ikäihminen on ollut käymättä ulkona, sen vaikeammaksi se hänelle myös psyykkisesti muuttuu. Siinä vaiheessa, kun ulkona liikkuminen loppuu, otetaan pitkä askel kohti kotoa palveluasumiseen muuttamista.
Kotihoidon kehittämiseen kuuluu myös omaishoidon kehittäminen. Viime syksynä Omaishoitajaliiton jäsenilleen tekemän kyselyn mukaan suuri osa omaishoitajista jättää lakisääteiset vapaapäivänsä pitämättä huonosti järjestetyn vuorohoidon takia. Vuorohoidon kehittämisessä esimerkiksi kotiin annettava perhehoito olisi monessa tilanteessa hyvä ratkaisu.
Mikään ei ole pitkällä tähtäimellä niin epäinhimillistä ja kallista kuin jättää ikäihmisen voimavarat käyttämättä. Kotihoitoon kannattaa panostaa. Toisaalta kotihoidollakin on rajat. Siinä tilanteessa, kun muistisairas ei tiedä, miten syödään ja juodaan tai miten vessassa toimitaan, hänen pitäisi päästä ympärivuorokautisen hoivan pariin. Sielläkin hyvää hoitoon kuuluu aktiivisuudesta huolehtiminen sekä säännöllinen ulkona liikkuminen ja harrastuksiin osallistuminen.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Julkaistu sanomalehti Karjalaisessa 18.1.2020.
