Lasten yhdenvertaiset oikeudet varhaiskasvatukseen palautetaan
Tällä viikolla eduskunnassa hyväksyttiin laki, jolla peruttiin Sipilän hallituksen viime kaudella tekemät rajaukset subjektiiviseen varhaiskasvatusoikeuteen. Samassa yhteydessä varhaiskasvatuksen ryhmäkoot pienennettiin entiselleen.
On tärkeää, ettei lapsen osallistumisoikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen jatkossa riipu lapsen vanhempien tai muiden huoltajien työ- ja elämäntilanteesta, lapsen tai hänen perheensä tuen tarpeesta taikka lapsen asuinkunnasta.
Viime hallituksen aikana tehdyllä varhaiskasvatusoikeuden rajoittamisella ei saavutettu ennakkoon arvioituja taloudellisia säästöjä. Yksi keskeinen tähän vaikuttava tekijä on se, etteivät läheskään kaikki kunnat rajannet varhaiskasvatusoikeutta lain mahdollistamalla tavalla, vaan säilyttivät oikeuden sellaisena kuin se ennen lain muutosta oli. Varhaiskasvatusoikeuden rajaus on koskenut noin 5 500 lasta.
Viime kaudella tehtyjen varhaiskasvatusoikeuteen tehtyjen heikennyksillä oli valtioneuvoston selvitysten mukaan negatiivisia lapsivaikutuksia. Päiväkotiryhmien kokoonpanoihin tuli lisää moninaisuutta osa-aikaisten ja osapäiväisten lasten sekä laajennetun varhaiskasvatusoikeuden piirissä olevien lasten lisääntymisen myötä. Lisäksi lasten määrä ryhmissä kasvoi osassa kuntia. Erityisen negatiivisesti muutokset vaikuttivat erityislasten tilanteeseen, sillä heillä riittävän pieni ja mahdollisimman samana pysyvä ryhmä on oleellisen tärkeä osa turvallista arkea ja kuntoutusta.
Lasten vanhempien lapsivaikutuksia koskevissa arvioissa keskeisimmiksi varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen vaikutuksiksi tulivat esille lasten tasavertaisuuden heikkeneminen suhteessa muihin lapsiin, lasten vertaissuhteiden pysyvyyden vähentyminen, negatiiviset vaikutukset lasten kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle sekä aikuisten ja lasten välisten suhteiden pysyvyyden vähentyminen sekä lasten hyvinvoinnin heikentyminen.
Varhaiskasvatuksella on useiden selvitysten mukaan merkittävä vaikutus myöhemmälle kouluttautumiselle. Jos haluamme olla osaamisen kärkimaa jatkossakin niin panostukset varhaiskasvatukseen ovat välttämättömiä. Laadukas varhaiskasvatus tasoittaa esimerkiksi perhetaustasta johtuvia eroja tehokkaasti.
Viime viikolla tulleiden Pisa-tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten lukutaito on edelleen OECD-maiden parhaimmistoa, mutta perhetaustan ja sukupuolen vaikutus lukutaitoon on kuitenkin kasvanut. Poikien lukutaito on laskenut jo pidemmän aikaa ja ero tyttöihin on revennyt suurimmaksi koko OECD:n vertailussa. Samalla ylimmän ja alimman sosioekonomisen neljänneksen keskimääräinen ero lukutaidon pisteissä oli 79 pistettä. Laskennallisesti tämä vastaa jopa kahden kouluvuoden opintoja.
Tällä viikolla professori Olli Kangas korosti tulevaisuusvaliokunnan kuulemisessa, että tutkimusten mukaan varhaiskasvatukseen osallistumisella on kaksi keskeistä hyötyä lapsen tulevaisuuden kannalta: varhaiskasvatus tasoittaa perheen taustoista johtuvia eroja ja sillä on positiivinen vaikutus siihen, jatkaako nuori peruskoulun jälkeen toiselle asteelle opiskelemaan.
Varhaiskasvatuksessa tulee olla aikaa huomioida, ohjata, auttaa ja kannustaa jokaista lasta yksilönä ja nähdä jokaisessa lapsessa hänen vahvuutensa. Hyvän näkeminen lapsessa, myönteiset vuorovaikutustilanteet ja positiivinen palaute auttavat lapsen myönteisen minäkuvan rakentumista. Lapsen turvallisuuden tunteen ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle on ensisijaisen tärkeää, että lapsiryhmä sekä ohjaajat ja opettajat pysyvät mahdollisimman samoina.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Julkaistu Uuden Suomen blogissa 12.12.2019.
