Hyvinvointitalouden aika
Uuden hallituksen punaisena lankana on, että kaikki halutaan pitää mukana. Erityisestä tämä näkyy talous- ja työllisyyspolitiikassa. Haluamme, että talouskasvu hyödyttää kaikkia, ei vain niitä, joilla menee jo valmiiksi hyvin.
Hallituksen ohjelma heijastelee myös laajemmin kansainvälistä keskustelua talouden ja kansalaisten suhteesta. Kansainvälinen valuuttarahasto, Maailmanpankki kuin talousjärjestö OECD ovat päätyneet johtopäätökseen, että ilman ihmisten terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimista ei talouskaan voi hyvin. Suomessa ajattelua on vahvasti pitänyt yllä sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestä Soste ja siitä on meillä puhuttu hyvinvointitaloutena.
Sairauksien ehkäisy, työkyvyn ylläpito, sukupuolten tasa-arvo tai jatkuvasta oppimisesta huolehtiminen ovat esimerkkejä teoista, jotka selkeästi tukevat taloudellista kasvua. Ihmisten hyvinvointi ja talouskasvu vaikuttavat toisiinsa. Ihmisten hyvinvointi on edellytys sekä talouskasvulle että yhteiskunnan ja talouden vakaudelle. Hyvinvointitalous on myös Suomen EU-puheenjohtajuuden kärkiteemoja.
Hyvinvointitaloudessa tavoitteena on pitää yhteiskunnassa kaikki osallisina ja varmistaa yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille. Kun julkisia varoja sijoitetaan parantamaan ihmisten hyvinvointia, seurauksena ihmiset sairastavat vähemmän, tekevät töitä ja maksavat veroja. Kun ihminen on terve ja voi hyvin, hän myös tarvitsee vähemmän sosiaali- ja terveyspalveluja. Tämä on kansantalouden näkökulmasta tärkeää, kun väestö ikääntyy.
Asia tulisi huomioida nykyistä paremmin myös lainvalmistelussa ja kaipaankin kovasti terveyden- ja hyvinvoinnin vaikutusten arviointia lainsäädännön valmisteluun. Samalla hyvinvointitalous-ajattelu tulee tuoda kuntiin, jotka huolehtivat pääosasta palvelujen järjestämisestä. Myös kunnissa tulisi löytää uudenlaisia toimintamalleja, jotta voisimme paremmin nähdä päätösten pidemmän aikavälin vaikutukset.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Julkaistu Viikko-Pohjois-Karjala lehdessä 5.12.2019.
