Kuunnellaan työttömien omaa ääntä
Lokakuun lopussa julkaistiin tutkimus viime hallituksen lanseeraaman aktiivimallin työllisyysvaikutuksista. Mallin taustalla oli ajatus, että erityisesti pitkään työttömänä olleita tulee kannustaa sanktion uhalla osallistumaan työmarkkinoille. Työttömyys nähtiin yksilön valintana, eikä yhteiskunnallisena ongelmana, jolloin rankaisusta haluttiin tehdä ratkaisu. Työttömien omaa ääntä ei haluttu kuunnella ja se sivuutettiin.
Tutkimus tuo esille sen, ettei tämän ihmisryhmän työllistymiseen aktiivimallilla ollut vaikutusta. Malli on ollut myös epäoikeudenmukainen alueellisesti, aloittain ja ikäryhmittäin, eikä se ole huomioinut esimerkiksi ihmisten toimintakykyä tai kuntoutuksen tarvetta. Kaiken lisäksi malli on ollut byrokraattinen eikä ole tarjonnut työttömien tarvitsemia palveluita. Pitkään työttömänä olleet tarvitsevat työhön valmennusta, rinnalla kulkemista, ohjattua työn tai opiskelupaikan etsintää – eivät rangaistuksia.
Olen itse saanut olla mukana Pohjois-Karjalassa työllisyyshankkeissa, joiden kantavana ajatuksena on usko ihmisten tukemiseen. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksellä on ollut useampikin työllistämishanke, jonka tulokset ovat olleet erittäin hyviä.
Tällä hetkellä siellä oleva ns. Tarmo-hanke on hyvä esimerkki siitä, miten pitkäaikaistyöttömiä tuetaan työhön palaamisessa. Keskeistä on henkilökohtainen työhönvalmennus ja työnetsintä. Hankkeessa erityisesti työhönvalmennuksella, työnetsinnällä, koulutuksella sekä työllistävien yhdistysten tukemisella on saatu erittäin vaikuttavia tuloksia.
Toimin myös Honkalampisäätiön Jobia-hankkeen ohjausryhmässä, jonka kohteena ovat erityisesti yli 50-vuotiaat osatyökykyiset työttömät. Jokaiselle hankkeessa olevalle asiakkaalle räätälöidään työllistymiseen tai koulutukseen tähtäävä suunnitelma, jota voidaan toteuttaa työkokeilussa tai palkkasuhteessa. Tässä ryhmässä on paljon pelkän peruskoulun suorittaneita, jonka takia heidän työllistyminen ilman lisäopintoja on melko mahdotonta. Siksi heille työn ohessa tuettuna suoritettavat tutkintojen osat ovat erittäin tärkeä väylä päästä etenemään kohti työelämää.
Omien kokemusteni kautta tiedän, että pitkäänkin työttömänä olleet voivat työllistyä, kun heille löydetään oikeanlainen tuki ja apu. Olen todella iloinen, että hallitus haluaa purkaa aktiivimallin ja sen epäoikeudenmukaiset leikkurin. Työttömien rankaisemisesta siirrytään työnhauen tukemiseen ja mahdollisuuksien luomiseen. Tämä on inhimillinen ja oikea tie.
Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistyksessä toimii myös työllisyyden asiakasraati, jonka jäseninä ovat työttömyyttä henkilökohtaisesti kokeneita ihmisiä. Saan heiltä terveisiä säännöllisesti ja esimerkiksi viimeksi saamassani viestissä luki seuraavasti:
”Työllisyyspalveluista olemme huolissamme. Sähköiset palvelut ovat tätä päivää, mutta ne eivät sovi kaikille. Erityisesti kun työttömyys pitkittyy, ihminen tarvitsee henkilökohtaista tukea tulevaisuuden suunnitteluun. Viime vuosien työllisyyspolitiikassa ei kohtaamisille ole ollut tilaisuuksia. Millaisia yhteiskunnassa elämme, jos meidän täytyy haaveilla kasvotusten kohtaamisesta?
Olemme edelleen huolissamme myös asenteista työttömiä kohtaan. Peräänkuulutamme sitä, että työttömyys on arkinen yhteiskunnallinen ongelma, jonka ei kuulu leimata ihmistä tietynlaiseksi. Työttömyysjaksoista ei saa antaa sellaisia merkityksiä, jotka heikentävät työttömän työllistymismahdollisuuksia jatkossa.”
Asiakasraatilaisten viesti loppuu seuraavasti:
”Lopuksi haluamme sanoa, että työttömän aktivointi on mielestämme kannatettava idea. Ehdotamme, että se tehdään positiivisten ja ihmisläheisen palveluiden muodossa, Kaipaamme tukea, emme keppiä. Ehdotamme, että eduskunnassakin kuunneltaisiin työttömien omaa ääntä. Meillä on kokemuksia ja näkemyksiä siitä, kuinka työllisyyspoluilla kuljetaan askelia eteenpäin.”
Tässä meille kaikille tärkeä muistutus ja toivottavasti palveluja kehitetään jatkossa hyödyntäen hyviä käytäntöjä ja kuunnellen myös ihmisten omaa ääntä.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Julkaistu Savon Sanomien blogissa 18.11.2019.
