Lapsiperheköyhyys on edelleen suuri ongelma Suomessa
Torstaina 17.10. vietetään köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista päivää. Kestävän kehityksen tavoitteena on köyhyyden vähentäminen ja Agenda 2030:n tavoitteisiin on kirjattu:
”Köyhyys tulee poistaa kaikissa sen muodoissa kaikkialta maailmassa. Köyhyyttä voi ilmetä maailmassa monin eri tavoin, esimerkiksi taloudellisena ja sosiaalisena eriarvoisuutena tai koulutus- tai vaikutusmahdollisuuksien puutteena. Kaikilla tulee olla yhtäläiset oikeudet taloudellisiin resursseihin sekä mahdollisuudet peruspalveluihin.”
Köyhyys on Suomessakin monen ihmisen arkea ja erityisen huolestuttavaa on lapsiperheköyhyyden kasvu. Vuonna 2017 Suomessa oli laskentatavasta riippuen 119 000–150 000 köyhäksi luokiteltavaa lapsiperhettä. Esimerkiksi Pelastaa Lapset järjestön mukaan meillä noin 15% lapsista elää köyhyys- tai syrjäytymisriskin varjossa.
Lapsiperheköyhyyden taustalla on useita erilaisia elämäntilanteita kuten työttömyyttä, sairauksia, vanhempia on ilman koulutusta, opiskelussa tai arki pyörii yhden vanhemman voimin. Muun muassa yhden vanhemman perheillä ja monilapsisilla perheillä on pienituloisuuden myötä suuri riski köyhyyteen. Myös matalapalkkaisten vanhempien perheissä koettu köyhyys on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma.
Köyhyys määrittää koko elämän
Köyhyys vaikuttaa koko perheeseen ja se eriarvoistaa lapsia jo varhaisessa vaiheessa. Perheen taloudellinen tilanne vaikuttaa laajasti lapsen hyvinvointiin. Vuonna 2018 julkaistiin THL:n ja Turun yliopiston tutkimus, jossa todettiin alle 2-vuotiaana koetun köyhyyden olevan erittäin haitallista lapselle. Vauva-aika on herkkä vaihe, jossa lapsi kehittyy paljon ja jolloin vanhemman kokonaisvaltainen läsnäolo on kehityksen kannalta hyvin tärkeää.
Erityisesti lapsuudessa koettu pitkäaikainen köyhyys vaikuttaa siis pitkälle tulevaisuuteen. Ongelmat eivät jää lapsuuteen, vaan siirtyvät mukana vaikuttaen lapseen myös aikuisena. On tutkittu, että köyhyyttä kokeneilla lapsilla on aikuisina esimerkiksi enemmän työttömyyttä, kouluttautumattomuutta sekä mielenterveysongelmia kuin muilla aikuisilla.
Miten lapset kokevat köyhyyden?
Tulevaisuusvaliokunnassa viime kaudella asiantuntijana käynyt alakoulun rehtori kuvasi lasten eriarvoisuutta koulussa seuraavasti:
”Meidän koulussa erot lasten välillä ovat huikeita ja lapset ovat aivan pienestä asti tietoisia niistä. Osa tuodaan koulun pihalle sadan tonnin autoilla, osa huolehtii vaatteistaan ja syömisestään itse ekaluokkalaisesta lähtien. Osa käy lomilla sukeltamassa vanhempien kanssa, osa viettää koko loman yksin kotona. Nämä lapset ovat tietoisia rajoista, he pysyvät omissa porukoissaan, ja heikompiosaiset ajattelevat, ettei heillä koskaan ole samoja mahdollisuuksia kuin muilla.
”Mä tiedän, että tässä maailmassa ei ole mulle mitään paikkaa”, kuvasi yksi ekaluokkalainen lapsi tilannettaan itse.”.
Mitä voimme tehdä?
Vuodesta 1991 lähtien Suomi on sitoutunut noudattamaan lapsen oikeuksien sopimusta, jonka tarkoituksena on turvata lapsen kasvua ja kehitystä. Vaikka lasten oikeuksien sopimuksella on ollut vaikutusta lasten oikeuksien kehittymiseen ja lapsen aseman vahvistumiseen Suomessa, on yhteiskuntamme toiminnassa edelleen puutteita oikeuksiin liittyen.
Lapsen etu ei tule aina huomioiduksi eikä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa mietitä riittävästi, mitä vaikutuksia uudistuksilla tulee olemaan esimerkiksi vähävaraisten lapsiperheiden elämään.
Hyvinvointivaltiossa pahoinvointia ehkäisevät toimenpiteet sekä hyvän ja terveen elämän mahdollistavat toimenpiteet eri väestöryhmissä tulisi nähdä hyvinvointi-investointeina eikä kuluerinä. Siksi lapsiin ja nuoriin panostaminen on aina tulevaisuusinvestointi. Panostaminen varhaiskasvatukseen, koulutukseen, tieteeseen ja tutkimukseen palautuvat yhteiskunnalle moninkertaisesti takaisin.
Onneksi Rinteen hallitusohjelmassa on viisaasti nähty, että investoiminen lapsiimme on paras panostus mitä voimme tehdä. Hallitus laati kokonaisvaltaisen lapsistrategian, jossa voidaan laajasti huomioida ja puuttua esimerkiksi lapsiperheiden köyhyyteen. Esimerkiksi yksinhuoltaperheillä on suuri riski pudota köyhyysrajan alapuolelle, mistä syytä yksinhuoltajien lapsilisän korotus astuukin voimaan heti ensi vuoden budjetissa.
Ensiarvoisen tärkeää on, että pystymme takaaman kaikille lapsille tasa-arvoiset lähtökohdat. Koulutuksen turvaaminen kaikille lapsille ja nuorille on tässä aivan keskeinen keino. Tästä syystä hallitus tulee palauttamaan subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden kaikille perheille sekä panostamaan peruskoulun kehittämiseen sekä toisen asteen koulutuksen maksuttomuuteen.
Hallitusohjelman mukaisesti lainsäädäntötyössä tullaan ottamaan käyttöön myös lapsivaikutusten arviointi, jossa kaikkea tulevaa lainsäädäntöä myös arvioidaan niiden vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Näin lasten ja nuorten aseman vahvistaminen saatetaan mukaan läpileikkaavaksi teemaksi kaikkeen hallituksen politiikkaan.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Julkaistu Uuden Suomen blogissa 17.10.2019.
