Eläkeläisköyhyyden vähentäminen vaatii nopeita ja laaja-alaisia toimia
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 Suomessa oli yli 650 000 pienituloista henkilöä. Eniten pienituloisia oli eläkkeensaajien ryhmässä, noin 194 000 henkilöä. Vuodessa pienituloisten eläkkeensaajien määrä oli noussut noin 20 000 hengellä. Myös leipäjonoissa on yhä enemmän eläkeläisiä. Esimerkiksi Tuomo Laihialan syyskuussa julkaistun tutkimuksen, ”Eläkeläiset hyväntekeväisyysruoka-avun asiakkaina”, mukaan leipäjonoissa kaksi viidestä on jo eläkeläisiä. He myös kokevat häpeää omasta tilanteestaan muita ryhmiä useammin.
Laihialan mukaan myös pitkittynyt köyhyys on iäkkäimpien eläkeläisten, erityisesti naisten, parissa yleistä kaikkiin muihin väestöryhmiin verrattuna, mikä usein heijastelee naisten matalampia eläkkeitä. Samoin maksuhäiriömerkinnät ovat kasvussa eläkeikäisten ryhmässä. Tällä hetkellä lähes 34 500 yli 65-vuotiaalla on maksuhäiriömerkintä. Määrä on kasvanut edellisvuodesta yhdeksällä prosentilla.
Nämä esimerkit osoittavat selvästi, että me tarvitsemme kokonaisvaltaisen eläkeläisköyhyyden vähentämisen toimenpideohjelman, jossa huomioidaan kaikki köyhyyttä aiheuttavat tekijät ja etsitään ratkaisumalleja. Esimerkiksi osa eläkeläisistä säästää terveyskuluistaan selviytyäkseen muista menoista. Siksi eläkeläisten taloudelliseen tilanteeseen voidaan vaikuttaa myös muun muassa alentamalla asiakasmaksuja ja vaikuttamalla lääkekorvauksiin.
Onneksi hallitusohjelmassa on monia hyviä asioita eläkkeensaajien taloudellisen ja sosiaalisen aseman parantamiseksi. Pienimpien eläkkeiden korotuksen ohella, hallitus haluaa helpottaa ikääntyneiden asumiskustannuksia lisäämällä esimerkiksi yhteisökotien rakentamista yhteistyössä kuntien kanssa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksella vahvistetaan hoitoon pääsyä ja puretaan jonoja. Jo olemassa olevan asiakasmaksulain mukaan kunnat voivat tarjota hoitoa esimerkiksi ikäihmisille ilman asiakasmaksuja. Tämä mahdollisuus tulee entistä enemmän ottaa käyttöön kunnissa.
Ikäihmisten asiat vaativat myös vahvaa edunvalvontaa ja kentän tuntemusta, mistä syytä hallitus perustaa vanhusasiainvaltuutetun viran huolehtimaan vanhusten oikeusturvasta ja edunvalvonnasta kokonaisvaltaisesti.
Pienempiin eläkkeisiin tulevat korotukset jo ensi vuoden alussa ovat tärkeä suunnanmuutos viime vuosina harjoitettuun politiikkaan. Kansaneläkkeen 34 euroa tai takuueläkkeen 50 euroa ovat todella iso raha pienellä eläkkeellä olevalla ikäihmiselle. Inhimillisyyden lisäksi tällä on myönteinen vaikutus myös kansantalouteen. Pienituloisten henkilöiden tulot eivät mene säästöön, vaan niillä ostetaan hyötytarvikkeita arkeen eli raha palautuu kansantalouden kiertokulkuun.
– Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Julkaistu Uuden Suomen blogissa 11.10.2019.
