Demokratia ja mahdollisuudet osallisuuteen vaarassa
Sanomalehdet aina ovat olleet tärkeitä demokratian ylläpitämisessä. Sähköisen median lisääntyminen on kuitenkin muodostunut uhkaksi painetuille lehdille ja erityisesti lehtien jakelukustannukset ovat nousseet huomattavasti. Tässä kehityskulussa on paljon hyvää, mutta siinä on demokratian ja osallisuuden kannalta myös paljon huolestuttavia asioita.
Ensinnäkin Suomessa on noin miljoona digiosatonta ihmistä eli henkilöitä, jotka eivät voi, osaa tai pysty toimimaan digimaailmassa. Digiosattomia ihmisiä on eniten harvaanasutuilla alueilla ja monet heistä ovat ikäihmisiä. Erityisesti heille painettu lehti on tärkeimpiä kanavia lukea uutisia ja seurata tapahtumia. Toiseksi kustannusten säästämiseksi, monet lehdet ovat joutuneet vähentämään toimittajia ja siitä johtuen myös ns. tutkiva journalismi on vähentynyt. Jutuista tulee pintapuolisempia ja asioiden juurisyihin paneutuminen jää usein kiireen takia tekemättä.
Myös lukemisen tapa on digimaailmassa erilainen eli siellä lukijatkin liikkuvat usein pelkästään otsikkotasolla. Tietotulva on monesti valtaisa ja silloin vain harvat jutut päätyvät lukuun asti. Tämä tekee asioiden seuraamisesta sirpaleisempaa ja kokonaiskuva jää muodostamatta, mikä voi antaa tilaa erilaisille valeuutisille. Olisikin tärkeää löytää keinoja, joilla sanomalehtien olemassaolo voidaan turvata tulevaisuudessakin. Hallitusohjelmaan on kirjattu jakelun turvaamisen edellytysten vahvistaminen koko maassa. Samoin olisi hyvä myös pohtia esimerkiksi erilaisten verokannustimien mahdollisuutta.
Lehdistön haasteista huolimatta Pohjois-Karjalassa iloitsen tällä hetkellä demokratian ja osallisuuden osalta kahdesta asiasta. Ensinnäkin Viikko-Pohjois-Karjala lehti jaksaa edelleen sinnitellä hankalasta tilanteesta huolimatta. Monipuolinen lehdistö on aina demokratian ja julkisen keskustelun kannalta ensiarvoisen tärkeää. Toinen myönteinen asia on, että Karjalainen on alkanut julkaista verkkosivuillaan selkokielisiä juttuja. Toivon näiden juttujen lisääntyvän syksyn aikana.
Selkokieli on kieltä, jossa käytetään helppoja sanoja ja rakenteita, ja jota on näin helpompi ymmärtää. Se auttaa ihmisiä, joille lukeminen on vaikeaa tai jotka eivät osaa hyvin suomea. Tähän ryhmään kuuluu esimerkiksi maahanmuuttajia, vammaisia, mutta myös ikäihmisiä. Selkokielestä hyötyviä arvioidaan Suomessa olevan jopa puoli miljoonaa eli noin kymmenen prosenttia väestöstä. Selkokieli on osa esteettömyyttä ja asia pitäisi huomioida nykyistä paremmin niin tiedonvälityksessä kuin julkisten palveluiden verkkosivuilla.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Julkaistu sanomalehti Karjalaisessa 18.8.2019.
