Varhaiskasvatus on tärkeää tulevaisuustyötä!
Tulevaisuusvaliokunta julkaisi vuonna 2013 Uusi oppiminen -selvityksen, jonka yksi keskeinen viesti on edelleen puhutteleva. Selvityksessä todetaan, että jokaisen ihmisen sisällä on kukka. Jokin sellainen asia, jossa juuri hän on parhaimmillaan. Ei verrattuna muihin, vaan omana itsenään. Jos saan sen kukan itsestäni esiin, olisin niin hyvä Merja kuin Merja voisi olla. Tämän henkilökohtaisen kukan esille saaminen on sekä varhaiskasvatuksen, koulujärjestelmän sekä työelämän – esimerkiksi hyvän johtamisen – suurin tehtävä.
Kukan kasvattaminen alkaa kodissa, mutta varhaiskasvatuksella on siinä ratkaiseva merkitys. Onkin syytä kysyä, onko varhaiskasvatuksessa kaikki hyvin?
Varhaiskasvatus on suomalaisen yhteiskunnan yhdenvertaisuuden vahva tukipilari, koulutusjärjestelmän perusta sekä tasa-arvon vahvistaja. Jokaisella lapsella on lain nojalla oikeus kehittävään, oppimista edistävään, terveelliseen ja turvalliseen varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuslaissa korostetaan lapsen etua ja laki koskee niin yksityisiä kuin julkisia palveluntuottajia. Kunnilla on myös lakiin kirjattu velvollisuus valvoa alueen päiväkoteja ja ne on velvoitettu puuttumaan laiminlyönteihin ja tarvittaessa keskeyttämään päiväkodin toiminta yhteistyössä aluehallintoviraston kanssa.
Suuret ryhmäkoot eivät mahdollista laadukasta varhaiskasvatusta. Päiväkotien isot ja äänekkäät ryhmät ovat riski lasten fyysiselle ja psyykkiselle kehitykselle sekä terveysriski lapsille ja päiväkotien työntekijöille. Useissa tutkimuksissa on havaittu, että melu- ja keskittymishaitat sekä lasten sairastavuus ovat suoraan verrannollisia lapsiryhmän kokoon. Melu kuormittaa lapsia ja samaten myös henkilökuntaa. Suurissa ryhmissä lasten aikuisten on vaikea huomioida kaikkien lasten erityistarpeita. Siksi varhaiskasvatuksessa on huolehdittava, että jokaisessa työvuorossa on aina riittävästi henkilökuntaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on ohjeistanut, että henkilöstömitoitusta on noudatettava myös henkilöstön sairaus- ja vuosilomien sekä muiden ennakoitavissa olevien poissaolojen, esimerkiksi koulutukseen osallistumisen vuoksi. Saman päivän aikana tapahtuviin yllättäviin sairauslomiin tulee pyrkiä saamaan sijainen mahdollisimman pian.
Poissaoloihin pitää varautua etukäteen. Suhdeluvusta poikkeaminen ei näiden syiden perusteella ole asetuksen mukaan mahdollista. Toiminnan järjestäjien tulee huolehtia riittävästä sijaisjärjestelmästä, jonka avulla pystytään huolehtimaan siitä, että lain edellyttämä henkilöstömitoitus pystytään nopeasti saavuttamaan myös vaikeasti ennakoitavissa tilanteissa.
Tehyn tekemä kysely sekä yksityiselle että kuntasektorille paljastaa vakavia puutteita henkilöstömitoituksessa.
Kyselyyn vastasi kaikkiaan 996 tehyläistä ja vastauksista käy selkeästi ilmi, että sekä kuntasektorilla että yksityisellä sektorilla säästetään erityisesti henkilöstömitoituksesta ja henkilöstökuluista. Tämä aiheuttaa henkilöstövajausta ja kiirettä, mikä vaikuttaa henkilöstön jaksamisen lisäksi varhaiskasvatuksen laatuun. Työvuorot venyvät jatkuvasti ja niitä vaihdellaan lyhyellä varoitusajalla. Myös työilmapiiri kärsii työntekijöiden uupuessa.
Varhaiskasvatuslaki sallii, että suhdeluvusta voidaan tilapäisesti poiketa, mutta Tehyn selvityksen mukaan poikkeaminen on joissakin paikoin enemmän sääntö kuin poikkeus. Ryhmissä voi suuren osan päivästä olla kolmen kasvattajan sijaan vain kaksi. Myöskään ennalta tiedettyihin poissaoloihin, jotka johtuvat esimerkiksi sairauslomista, koulutukseen osallistumisesta tai lomista, ei hankita riittävästi sijaisia, vaikka laki niin edellyttää. Suhdeluvusta poikkeaminen aiheuttaa sen, että lapset eivät saa laadukasta varhaiskasvatusta ja henkilöstövajauksen johdosta myös vaaratilanteita esiintyy.
Huolestuttavia selvityksessä esille tulleita epäkohtia olivat muun muassa seuraavat:
- Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa työskentelevistä 68 prosenttia kertoi, ettei ole tarpeeksi aikaa vastata lasten tarpeisiin. Yksityisessä varhaiskasvatuksessa 72 prosenttia vastanneista oli tätä mieltä.
- Kunnallisella puolella työskentelevistä 44 prosentinmielestä viimeisen kuuden kuukauden aikana on ollut tilanteita, joissa lasten turvallisuus on vaarantunut. Yksityissektorilla vastaava luku oli 55 prosenttia.
- Julkisella puolella työskentelevistä 33 % kertoi, että ryhmissä on enemmän lapsia kuin laissa määrätty suhdeluku mahdollistaa. Vastaava luku yksityissektorilla oli 39 prosenttia.
Kun tutustuu selvityksen tuloksiin tai kuuntelee varhaiskasvatuksessa työskentelevien kertomuksia arjesta, ei voi olla yhtymästä Tehyn esitykseen siitä, että varhaiskasvatuslakia tulee korjata niin, että tilapäinenkään poikkeaminen suhdeluvusta ei ole mahdollista.
Lapsiin panostaminen on tärkeimpiä tulevaisuusinvestointeja mitä voimme tehdä. Pienenä kansana meidän tulee huolehtia, että jokainen lapsi ja nuori voi kasvaa ja kehittyä omaan potentiaalinsa ja löytää oma sisäinen kukkansa. Varhaiskasvatus luo perustaa tälle ja siksi varhaiskasvatukseen tehdyt säästöt ja heikennykset on peruttava!
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Julkaistu Uuden Suomen blogissa 25.3.2019
