Mihin sote kaatui ja miten tästä eteenpäin?
Hallituksen sote-uudistuksen kaatuminen ei johtunut oppositiosta eikä sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajasta, vaan siitä, ettei hallitus pystynyt tekemään perustuslain mukaista esitystä. Soten suhteen tilanne oli nähtävissä pitkään, sillä hallitus ei vastineessaan korjannut perustuslakivaliokunnan jo kesällä 2017 osoittamia muutostarpeita. Kokonaisuus oli liian suuri, monilta osin perustuslain vastainen ja uudistus kaatui lopulta omaan mahdottomuuteensa. Nyt kun soten kaatumisesta on pian kaksi viikkoa, kukaan ei enää tunnu kannattavan tätä Sipilän hallituksen mallia. Hallituksen eroaminenkin tuntuu lähinnä vaalitempaukselta!
Sosialidemokraatit haluavat rakentaa soten 18 alueen pohjalle. Keskiössä tulee olla sosiaali- ja terveyspalvelut, ei maakuntauudistus. SDP ei myöskään lähde edistämään kokoomuksen laajaa markkinamallia sosiaali- ja terveyspalveluihin, vaan haluaa rakentaa palvelut julkisen sektorin pohjalle, mitä yksityinen ja kolmas sektori tukevat. Palvelujen parantamiseksi tarvitaan lisää lääkäreitä ja hoitajia huolehtimaan ihmisten laadukkaasta hoidosta ja hoivasta.
Sote-uudistuksessa on palattava perusasioihin eli ihmisten palveluiden parantamiseen. SDP haluaa rakentaa sote-uudistuksen parlamentaarisessa valmistelussa ja pitää kiinni uudistuksen alkuperäisistä tavoitteista. Tärkeää on myös huomioida eri alueiden erilaiset tarpeet.
Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden kannalta on tärkeää palata uudelleen Sipilän hallituksen aikana tehtyyn keskittämisasetukseen, jonka johdosta tiettyjen sairauksien hoito siirtyi Kuopioon. Tämä päätös on vaarantanut osaavan ja ammattitaitoisen henkilökunnan saamisen ja se uhkaa myös riittävän laaja-alaisen päivystyksen järjestämistä Pohjois-Karjalassa.
Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Kirjoitus julkaistu Viikko Pohjois-Karjala-lehdessä torstaina 21.3.2019.
