Osaava ja riittävä henkilökunta on vanhuspalveluiden laadun tae!
(Julkaistu Savon Sanomissa 2.1.2019)
Vanhuspalveluiden laadusta on viime aikoina keskusteltu paljon. Muun muassa SuPer on puhunut henkilökunnan vähäisyydestä johtuvista laatuongelmista. Lisäksi Valvira (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) on tuonut esiin niin palveluasumisen kuin kotihoidon haasteita ja henkilöstön jaksamisen ongelmia. Erityistä huolta herättää vanhusten kaltoinkohtelun esiintyvyys ympärivuorokautisissa yksiköissä.
Henkilöstön voimavarat ja ikääntyneiden tarpeet eivät kohtaa ja hoitajien jaksaminen on äärirajoilla. Esimerkiksi kotihoidossa on entistä huonokuntoisempia ja vaativampaa hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevia ikääntyneitä. Kotihoidon henkilöstöresurssit ja asiakkaiden tarpeet eivät kohtaa, mikä estää mm. hoito- ja palvelusuunnitelmien toteuttamisen laadukkaasti. SuPerin vuonna 2018 tekemässä selvityksessä mukana olleista työntekijöistä vain pieni osa (19 %) koki, että hoito- ja palvelusuunnitelmat toteutuivat hyvin. Hoitajat kertoivat, etteivät he pysty antamaan riittävää hoitoa, kokevat riittämättömyyttä ja omien työolosuhteidensa huonontuneen. Suurta huolta herättää viesti siitä, että suuri osa vastaajista ei koe jaksavansa tulevien vuosien aikana tehdä nykyistä työtään ja iso osa harkitsee jättävänsä hoitotyön. Jopa kaksi viidestä kotihoidon työntekijästä harkitsee lopettamista.
Sekä hoidon ja hoivan laadun että hoitajien hyvinvoinnin ja jaksamisen näkökulmasta riittävästä henkilökuntamäärästä huolehtiminen on tärkeää. Henkilöstömitoituksia laskettaessa on huomioitava vain välittömään hoitotyöhön osallistuvat ammatillisen koulutuksen saaneet henkilöt. Mitoituksia ei nykyisestään saa heikentää ja monin paikoin niitä olisi jopa parannettava.
Yksi syy nykyiseen tilanteeseen on vanhuspalveluiden valvonnan puutteet. Aluehallintoviranomaisten valvontaresurssit, joita on viime vuosina jopa karsittu, eivät ole riittävät. Nykyresursseilla ei pystytä hoitamaan valvontatehtäviä kunnolla eikä omavalvonta ole riittävä valvontamekanismi. Monessa paikassa omavalvontasuunnitelma näyttää paperilla hyvältä, mutta todellisuus on kuitenkin jotain ihan muuta.
Aluehallintoviranomaisten valvontaresurssien parantamisen lisäksi Suomeen tarvitaan vanhusasiavaltuutettu. Mallia voi ottaa lapsiasiavaltuutetun työskentelystä, jonka asemaa ja merkitystä ei kukaan kiistä yhteiskunnassamme. Lapsiasiavaltuutettu antaa muun muassa kerran neljässä vuodessa eduskunnalle kertomuksen toimialaltaan. Juuri tällaista palautetta päättäjät tarvitsisivat myös ikäihmisten oikeuksien toteutumisesta.
Myös tutkimusta, koulutusta ja kehittämistyötä tarvitaan!
Toisaalta ikäihmisten hoidon ja hoivan kehittämisessä on huomioitava, että ikääntyviä ihmisiä ja heidän palveluitaan koskeva tutkimus on edelleen yksipuolista. Tarvitsemme esimerkiksi lisää tutkimusta uudenlaisista hoito-, kuntoutus- ja hoivakäytännöistä ja mahdollisuuksista. Toisin sanoen toiminnan on perustuttava riittävään tutkimusnäyttöön, ei ”mutuiluun” tai ”meillä on aina tehty näin” –toimintatapoihin.
Ikäihmisten palveluiden, hoidon, kuntoutuksen ja hoivan toteutukseen tarvitaan moniammatillista henkilökuntaa ja osaamista. Erityisesti gerontologisesta erityisosaamisesta on tällä hetkellä puutetta. Myös työyhteisöjen hyvää johtamista on kehitettävä. Erityisesti on huomiota kiinnitettävä työntekijöiden työhyvinvointiin, sillä uupunut työntekijä ei kykene toimimaan eettisesti korkeatasoisesti.
Jos halutaan ikäihmisten hoidon ja hoivan kehittyvän, myös asenteissa ja ammattilaisten koulutuksessa tarvitaan muutosta. Erityisesti muistisairaiden kohtaamiseen, itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen sekä toimintakyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen on ammattilaisten saatava nykyistä paremmat valmiudet. Täydennyskoulutustarve on valtaisa muun muassa uuden tiedon lisääntymisen myötä.
Vapaaehtoistoimintaakin tarvitaan, mutta ammattilaisia ei voida korvata vapaaehtoisilla eikä vapaaehtoisia saa laskea mitoituksiin. Vapaaehtoisten perehdytykseen, koulutukseen ja hyvinvointiin on panostettava.
Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
