Vaalien läheisyys näkyy
(Julkaistu Viikko Pohjois-Karjalassa 13.9.2018)
Eduskunnan syksystä on tulossa työläs. Ensi kevään eduskuntavaalien läheisyys tuo mukanaan sähköisyyttä toimintaan ja puheenvuoroihin.
Sote-uudistus on levällään ja hallituspuolueiden hätä näkyy. Epäilen, ettei hallituksen asettamalla aikataululla voida saada kaikkia asiaan liittyviä lakiesityksiä valmiiksi. Hallituspuolueiden kansanedustajatkin myöntävät lakiesityksessä olevan paljon epäkohtia. En voi ymmärtää kommentteja, joissa todetaan, että päätetään nyt jotain ja korjataan myöhemmin. Totta kai virheitä tapahtuu lainsäädäntötyössä. Periaatteena on kuitenkin oltava mahdollisimman huolellinen ja hyvä lainsäädäntötyö.
Hallituksen on turha syyttää oppositiota aikatauluongelmista. Tämä sotku johtuu siitä, että hallitus on hoitanut hommansa huonosti. Ministeriöiden virkamiesten ja -naisten vika tämä ei ole. Kyseessä on selkeästi poliittisen ohjauksen sekavuus, joka alkoi jo keskustan ja kokoomuksen soteen liittyvistä lehmänkaupoista.
Kaikkein eniten ongelmia on valinnanvapauslakiesityksessä. Tämän esityksen järjettömyydestä kertoo erään suuren toimijan vetäytyminen viime kesänä sote-keskuskokeilusta Jyväskylässä. Syynä oli potilaan hoidosta maksettavan kapitaatiokorvauksen pienuus. Korvaus ei kattanut toiminnan kuluja eli yritys teki tappiota. Korvaus oli kuitenkin suurempi kuin millä nykyiset julkiset terveyskeskukset joutuvat tuottamaan lääkäripalvelunsa. Tästä johtuen väestö ei ole saanut terveyskeskuksesta riittäviä palveluja ja jonoja on syntynyt. Kokeiluissa, joissa korvaus on ollut kaksinkertainen, toiminta on sujunut hyvin. Olen aivan varma, että toiminta sujuisi hyvin julkisissakin terveyskeskuksissa, jos rahaa olisi käytettävissä saman verran kuin kokeiluissakin. Miksi emme muuta tätä epäkohtaa, vaan ohjaamme rahat yrityksille?
Siksi, että lehmänkaupoissa kokoomukselle luvattiin markkinamalli. Siksi, että tämän hallituksen tavoitteisiin on kuulunut koko toimintansa ajan markkinaehtoistaa yhteiskunnan toimintoja mahdollisimman paljon.
Merja Mäkisalo-Ropponen