Koulutussäästöt eriarvoistavat!
(Julkaistu 8.3.2018 Viikko Pohjois-Karjalassa)
Viime viikolla eduskunnassa keskusteltiin koulutuspolitiikasta. Tiistaina aiheena oli tulevaisuusselonteko ja keskiviikkona hallitus vastasi opposition yhdessä tekemään välikysymykseen.
Kasvatus ja koulutus ovat investointeja, joiden varassa yhteiskunta kehittyy ja joilla saadaan valmiuksia kohdata tulevaisuuden haasteet. Matalan kynnyksen osaamisjärjestelmää on kehitettävä kokonaisuutena varhaiskasvatuksesta täydennys- ja muuntokoulutukseen siten, että oppiminen on elinikäistä, osaaminen kumuloituu ja opintopolut ovat sujuvia.
Hallituksen tekemät säästöt varhaiskasvatukseen heikentävät sekä yksilöiden että yhteiskunnan tulevaisuuden mahdollisuuksia. Varhaiskasvatuksen kentältä kuuluvat viestit ovat enemmän kuin huolestuttavia. Päiväkotien tilanne on subjektiivisen päivähoito-oikeuden purkamisen ja ryhmäkokojen suurentamisen takia monin paikoin kaoottinen. Useat ammattihenkilöt ovat kertoneet todellisuuden ja ammatti-identiteetin välisen ristiriidan olevan niin suuri, että he ovat tyystin uupuneet omaan työhönsä.
Subjektiivisen päivähoito-oikeuden purkaminen ja ryhmäkokojen kasvattaminen olivat päätöksiä, jotka pitäisi ehdottomasti perua. Ministeri on sen sijaan sysännyt vastuun kunnille, mutta kuten lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttila totesi: Varhaiskasvatusta tulisi pitää kansallisena kysymyksenä, ei kaupunkipolitiikkana eikä kuntien asiana. Tällä hetkellä lapsen elämään vaikuttaa liikaa se, mihin perheeseen ja mihin kuntaan hän syntyy.
Peruskoulukaan ei takaa enää yhdenvertaisia mahdollisuuksia kaikille lapsille ja nuorille. Esimerkiksi kuntien väliset erot opetuksen määrässä ovat kasvaneet suuriksi. Vanhempien koulutus, ammatti ja kodin varallisuus ovat kaikissa maissa yhteydessä oppilaiden menestymiseen esimerkiksi luonnontieteissä. Ensimmäistä kertaa PISA-ohjelman aikana tätä yhteyttä kuvaavan indeksin arvo oli Suomessa suurempi kuin OECD-maissa keskimäärin.
