Köyhien määrä jatkaa kasvamistaan

(Julkaistu Viikko Pohjois-Karjalassa 16.11.2017)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan vuonna 2015 suomalaisista noin 660 000 eli 11,7 prosenttia jäi suhteellisen köyhyysrajan alle. Alustavien tutkimustulosten perusteella suhteellinen köyhyys nousee 12,5 prosenttiin vuosina 2015 – 2017. Eniten köyhyys on lisääntynyt yksinasuvien, yli 65-vuotiaiden, eläkeläisten ja työttömien sekä muiden työelämän ulkopuolella olevien työikäisten keskuudessa. Edes työssäkäynti ei välttämättä suojaa köyhyydeltä, sillä työn pirstaloituneisuuden, pätkätöiden ja osa-aikaisten työsuhteiden lisääntymisen takia Suomessa on noin puoli miljoonaa köyhyysrajan alla elävää työssäkäyvää ihmistä.

Köyhyys koskettaa yli 100 000 lasta eli kymmentä prosenttia kaikista lapsista. Lapsen elämässä köyhyys ei ole vain vähävaraisuutta – se on lisäksi ulkopuolisuutta ja leimautumista. Selvitysten mukaan köyhien perheiden lapsia esimerkiksi kiusataan koulussa enemmän.

Köyhien määrän kasvaminen on suora seuraus hallituksen harjoittamasta politiikasta. Perusturvaa on heikennetty, indeksejä on jäädytetty ja leikattu, asumistukea ja lääkekorvausten tasoa heikennetty. Uusimpana ehdotuksena hallitus esittää pitkäaikaistyöttömien työttömyysturvaan leikkauksia. Samalla kuitenkin hyvätuloisten verotusta on kevennetty. Paremmin palkatut ansaitsevat vuodessa monikymmenkertaisesti verrattuna keskivertopalkansaajan vuosituloihin. Jos suomalaiset jaetaan kymmeneen ryhmään, hallituksen politiikan seurauksena hyvätuloisimman kuuden ryhmän käytettävissä olevat tulot kasvavat ja neljän pienituloisimman pienenevät. Tämän eriarvoistumiskehityksen seurauksena yhteiskunnan eri päät alkavat eriytyä toisistaan entistä enemmän. Yhteistä ymmärrystä arjesta ei ole. Tämä on huolestuttava kehityssuunta 100-vuotiaassa Suomessa, sillä tasa-arvoisuus, yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus ovat yhteiskuntamme lujuuden mitta.

Merja Mäkisalo-Ropponen