Hallituksen politiikka eriarvoistaa alueita

(Julkaistu Viikko Pohjois-Karjalassa 2.11.2017)

Viime viikolla käytiin eduskunnassa lähetekeskustelu hallituksen tämän vuoden kolmannesta lisätalousarviosta. Lisätalousarvioesitys jatkaa hallituksen linjaa, jossa määrärahalisäykset kohdistuvat jo positiivisessa talouskehityksessä oleviin eli nk. positiivisen rakennemuutoksen aloihin ja seutuihin, kuten lainvanrakennuksen innovaatiotuki ja Tampereen monitoimiareena. Samaan aikaan esitys lupaa hyvin vähän esimerkiksi edelleen korkeiden työttömyyslukujen kanssa painiviin Itä- ja Pohjois-Suomeen. Pohjois-Karjalan työttömyysluvut ovat maan korkeimmat eli 14,5 prosenttia. Joensuun työttömyysprosentti on 15,4 prosenttia.

Alkaneen kasvun tukeminen ei ole ollenkaan pahasta, mutta koko maan työllisyydenhoito edellyttäisi laajempaa näkemystä hallitukselta. Alueellisia kasvupaketteja tulisi räätälöidä eri maakuntiin. Pitkäjänteinen ja alueiden vahvuuksia tukeva elinkeinopolitiikka hoitaisi paitsi akuuttia työttömyyttä, mutta parantaisi samalla maakuntien mahdollisuutta tehdä kasvuhakuisempaa politiikka tulevaisuudessa. Nyt etenkin Itä-Suomi ja Pohjois-Karjala on kokenut hallituksen politiikan nurjana puolen, kun leikkauksia on tullut esimerkiksi raideliikenteeseen ja postin konttoriverkostoon. Hallituksen toimintaa seuratessa ei voi olla ajattelematta, että hallitus antaa niille alueille, joilla jo on paljon ja ottaa pois niiltä, joilla on vähän.

Yksi tärkeä tulevaisuuden investointi Pohjois-Karjalassa olisi Joensuun ratapihahankkeen eteenpäin vieminen. Hankkeen kaavoitus on valmis, samoin kaupungin maksuosuus. Puuttuu enää valtion rahoitus. Tämä hanke tukisi sekä kasvun mahdollisuuksia, että helpottaisi työllisyystilannetta. Pienellä julkisen rahan panostuksella saataisiin liikkeelle merkittävästi yksityisiä investointeja ja kokonaisuudella olisi merkittävä rooli koko Joensuun seudun kasvulle ja työllisyydelle.

Merja Mäkisalo-Ropponen