Hyvinvointivaltiota ei kannata purkaa!

Julkaistu Viikko Pohjois-Karjalassa 21.9.2017)

Talous ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Panostukset inhimilliseen pääomaan ovat panostuksia kestävään talouskasvuun. Millainen olisikaan Suomen tarina ilman panostuksia lasten päivähoitoon tai koulutukseen, ilman kattavia palveluita ja riittäviä tulonsiirtoja tai ilman aktiivista työvoimapolitiikkaa.

Tuloeron kasvu on alkanut revetä ja ero pieni- ja suurituloisten välillä on laventunut. Suunta on väärä! Esimerkiksi ensi vuoden budjetin päätökset tulevat lisäämään entisestään tuloeroja. Tämä ei ole oikeudenmukaista, eikä myöskään järkevää tulevaisuuspolitiikkaa. Satsaukset hyvinvointiin hyödyttävät koko yhteiskuntaa. Järkevää tulevaisuuspolitiikkaa on panostaa koulutukseen ja osaamiseen. Sen sijaan hallitus on toteuttanut massiiviset miljardien leikkaukset suomalaiseen osaamiseen. Samoin aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, nuorten ja pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon panostaminen on viisasta. Sen sijaan hallitus on leikannut rajusti aktiivisesta työvoimapolitiikasta ja työttömille on tullut lähinnä vain lisää keppiä.

On hienoa, että talous kasvaa. Nyt talouden kasvusta eivät pääse kuitenkaan kaikki nauttimaan. Kakku kasvaa, mutta siitä leikattavat palat ovat täysin eri kokoisia – joillekin ei riitä edes pöydän alla olevia muruja. Tulo- ja terveyserot kasvavat. Joidenkin palkka leikkautuu mm. lomarahojen muodossa, joillekin maksetaan yhä hurjempia bonuksia ja lisäeläkkeitä. Jotkut joutuvat valitsemaan ruuan ja lääkkeiden välillä. Yhä useampi suomalainen hakee ruokaa leipäjonoista. Ennestään jo hyvätuloisille jaetaan uusia verohelpotuksia.

Pääministeri Sipiläkin on myöntänyt, että eriarvoisuus on kasvanut tämän hallituksen aikana. Siitä huolimatta hallitus tekee tietoisesti budjetin, jossa köyhyys ja eriarvoisuus edelleen kasvavat.

Merja Mäkisalo-Ropponen