Lasten eriarvoistumiskehitys on pysäytettävä
(Julkaistu Sanomalehti Karjalaisessa ja Etelä-Suomen Sanomissa)
Keskeisimpiä syitä Suomen eriarvoistumiskehitykselle on köyhyyden lisääntyminen, mikä näkyy myös leipäjonojen pidentymisenä. Näissä leipäjonoissa on entistä enemmän lapsiperheitä. Suomessa arvellaan tällä hetkellä olevan vähintäänkin 100 000 köyhää lasta ja hallituksen tekemisen säästöpäätösten johdosta lapsiperheköyhyys uhkaa kasvaa entisestään.
Köyhyys näkyy lapsen elämässä monin tavoin. Köyhien perheiden lapset jäävät monesta asiasta osattomiksi; heillä ei ole varaa samanlaisiin vaatteisiin ja harrastuksiin kuin kavereilla. He jäävät pois kaverisynttäreiltä ja tulevat useimmin kiusatuiksi kaveripiirissä. Lapset elävät ”tässä ja nyt”. Aikuisten selitykset siitä, että ”ei saa olla niin materiakeskeinen” tai ”eivät kaikki harrastukset maksa” eivät auta syrjään jäänyttä tai jätettyä lasta.
Uusimmissa Pisa-tutkimustuloksissakin näkyy hälyttäviä merkkejä perheen sosioekonomisen aseman vaikutuksesta lasten oppimistuloksiin. Näiden tulosten pitäisi viimeistään herättelevän niitä, jotka väittävät, ettei ryhmäkoolla ole merkitystä oppimistuloksiin. Suurin osa lapsista pärjää suurissakin ryhmissä, mutta erityisesti lapset ja nuoret, jotka eivät saa oppimisvaikeuksissa tukea perheeltään, uhkaavat suurissa ryhmissä pudota herkemmin normaalilta oppimispolulta. Myös subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luopuminen ja päivähoidon ryhmäkokojen kasvattaminen uhkaavat lisätä lasten eriarvoisuutta.
Näyttää siltä, että olemme toistamassa 1990-luvun laman virheet. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksissa on osoitettu, että silloisen laman aikana köyhissä perheissä eläneillä lapsilla on nyt nuorina aikuisina enemmän mielenterveysongelmia, pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjäytymistä.
Nyt hallituskin on havahtunut asiaan ja on luvannut selvittää, mitä syrjäytymiskehityksen taittamiseksi voidaan tehdä. Ilman uutta selvitystäkin voidaan aiempiin tutkimuksiin pohjautuen todeta, että tehokkaita keinoja lasten ja nuorten eriarvoisuuskehityksen estämiseksi ovat perhe-etuuksien tasosta huolehtiminen ja laadukkaan palvelujärjestelmän (päivähoito, koulut, vapaa-ajanpalvelut, liikuntapalvelut, kirjastot jne.) ylläpitäminen. Valitettavasti hallitus on purkanut normeja ja säästänyt juuri näissä asioista.
Merja Mäkisalo-Ropponen
Kansanedustaja (sd)
