Ala-arvoista lainsäädännön valmistelua
(Julkaistu Viikko Pohjois-Karjalassa 27.10.2016)
Valtioneuvoston kansliassa toimii riippumaton ja itsenäinen lainsäädännön arviointineuvosto. Neuvoston tehtävänä on antaa lausuntoja hallituksen esityksistä ja niiden vaikutusarvioinneista.
Lainsäädännön arviointineuvoston palautteet hallituksen lainsäädäntötyön laadusta ovat murskaavia. Arviointineuvosto on tähän mennessä arvioinut yhdeksää lakiesitystä, eikä sillä ole hyvää sanottavaa hallituksen työskentelystä. Esimerkiksi paljon puhutusta liikennekaarihankkeesta arviointineuvosto toteaa, että lakiesityksestä puuttuvat lähes kokonaan taloudellisten vaikutusten arvioinnit. Sama kritiikki koskee monia muitakin esityksiä eli niistä ei pysty päättelemään, onko lakiesitys tarpeellinen tai tarpeeton.
Työttömyysturvan muutoksiin kohdistuvasta lakiesityksestä arviointineuvosto toteaa, että esityksestä ovat unohtuneet esitettävien toimien vaikutukset työttömiin, yrityksiin ja viranomaisiin. Sote-ehdotuksessa kummastellaan sitä, ettei toimenpiteiden vaikutuksia potilaiden ja asiakkaiden terveyteen ja hyvinvointiin arvioida lainkaan, vaikka lakiesitystä perustellaan laatuseikoilla. Yrittäjävähennysesityksessä on neuvoston arviointien mukaan hyvin puutteellisesti arvioitu, miten toimenpide parantaa kilpailukykyä ja yrittäjyyttä, vaikka se on lakiesityksen tavoite.
Palaute ei tullut yllätyksenä, sillä ala-arvoinen lainsäädännön valmistelu on näkynyt eduskunnassa ja valiokunnissa koko tämän hallituksen toimintakauden. Ministeriöiden virkamiehet antoivat nimettömänä Ylelle lausunnon, jossa he myöntävät arviointineuvoston palautteiden osuvan oikeaan. Haastattelussa he kertoivat työn olevan niin aliresurssoitua ja kiireistä, ettei lakiesityksiä ennätä kunnolla valmistella. Lisäksi he kertoivat, että linjaukset ja reunaehdot ovat ministereiden taholta niin lukkoon lyötyjä, ettei vaihtoehtojen esille tuomiseen ole enää mahdollisuutta. Lausuntokierrokselle lähtevät lakiesitykset ovat usein jo niin valmiiksi rakennettuja, ettei annetuilla lausunnoilla ole merkitystä.
Miten tämä kaikki voi olla mahdollista? Kysymys on kansalaisten elämään monella tavalla vaikuttavista asioista ja hallitus kiireeseen vedoten huiskii lakiesityksiä miten sattuu tekemättä kunnollisia vaikutusten arviointeja tai kustannus-hyötyanalyyseja. Huolestuttavaa on myös se, ettei hallitus ole halukas korjaamaan esimerkiksi valiokuntakäsittelyn aikana esille tulevia suoranaisia lakiesityksen puutteita tai virheitä.
Olen huolissani, sillä kysymys on kansalaisten oikeusturvasta!
Merja Mäkisalo-Ropponen
