Opetellaan olemaan ihmisiksi toisillemme!
Viime viikolla eduskunnassa käytiin kaikkien eduskuntaryhmien yhteisen aloitteen pohjalta ajankohtaiskeskustelu ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa.
Perustuslain syrjintäkielto asettaa kaikki ihmiset samanarvoiseen asemaan. Lisäksi rikoslaissa kielletään muun muassa kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Yhdistyslaki määrittää, ettei yhdistyksen tarkoitus saa olla lainvastainen. Meillä on siis jo nyt lainsäädäntöä, joka mahdollistaa rasistiseen toimintaan puuttumisen. Yhteiskunnan on varmistettava, että säädettyjä lakeja kunnioitetaan.
Lainsäädännön voimaansaattamisen ja tarvittaessa tarkentamisen lisäksi meidän on uskallettava nostaa esille vääränlainen, vihaa sisältävä vastakkainasettelu yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tällainen keskustelu korostuu sosiaalisessa mediassa. Vihapuhetta ja tarkoituksellisesti harhaanjohtavaa tietoa levitetään erityisesti verkossa. Lasten ja nuorten – ja toki meidän aikuistenkin – olisi opittava erottamaan esimerkiksi tietoinen harhaanjohtaminen ja/tai suoranaisesti valheellisen tiedon jakaminen. Kouluissa ja kodeissa on otettava vastuu kriittisestä mediakasvatuksesta.
Muutos viestinnässä on ollut niin nopeaa, ettemme ole pystyneet käymään riittävästi eettistä ja juridista keskustelua siitä, mitä toisesta ihmisestä voi sosiaalisessa mediassa kirjoittaa ja milloin kysymyksessä on kunnianloukkaus tai vihapuhe. Olen vakuuttunut siitä, ettei puoliakaan sosiaalisessa mediassa käytetyistä loukkaavista puheenvuoroista sanottaisi kasvoista kasvoihin. Emme hallitse asiallisen käyttäytymisen pelisääntöjä sosiaalisessa mediassa. Tähän tilanteeseen ei saa suostua ja alistua, vaan siihen on aktiivisesti puututtava.
Viime keväänä kansanedustaja Timo Harakka (sd) ehdotti toimenpidealoitteessaan poliisin toimintamahdollisuuksien parantamista netissä tapahtuvan rikollisuuden selvittämiseksi. Ministeri Risikko kertoikin eduskunnassa, että nettipoliisien toimintaan on tulossa lisärahoitusta.
Medialukutaitojen lisäksi empatiataitojen oppiminen monimuotoistuvassa maailmassa on tärkeää. Empatiataitoja – toisen ihmisen asemaan asettumisen taitoja – on opeteltava jo päiväkodeissa ja kouluissa. Arjen ristiriitatilanteiden ratkaiseminen keskustelemalla on tässä hyvää harjoitusta. Riitatilanteiden huomaamiseksi ja niiden käsittelemiseksi rauhallisesti tarvitaan riittävästi kasvattajia ja opettajia. Ryhmäkokojen kasvaminen vaikeuttaa asioihin puuttumista, jonka vuoksi hallituksen päätökset suurentaa ryhmäkokoja on tässäkin mielessä huonoa kehitystä. Jo pienille lapsille on mahdollista opettaa empatiataitoja käyttämällä erilaisia taiteellisia menetelmiä leikin yhteydessä samoin kuin erilaisten rakentavien vaihtoehtojen pohtimista vaikeiden tilanteiden ja tunteiden käsittelyssä.
Lopuksi on hyvä muistutella mieleen Mahatma Gandhin ajatus: ”Ole itse se muutos, jonka haluat nähdä maailmassa”. Tässäkin asiassa voi aloittaa peiliin katsomalla!
Merja Mäkisalo-Ropponen
Kansanedustaja (sd)
