Köyhyys satuttaa lasta
(Julkaistu Karjalaisessa 17.9.2016)
Kasvava lapsiperheköyhyys on keskeinen uhka yhteiskunnan eheydelle. Aiemmin tehtyjen ja nyt toteutuvien säästöpäätösten seurauksena heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien perheiden köyhyys uhkaa syventyä ja pitkittyä. Hallituksen varhaiskasvatukseen, koulutukseen, lapsilisiin ja sosiaaliturvaan kohdistuvat leikkaukset ovat vahingollisia lasten hyvinvoinnille ja lisäävät lasten eriarvoistumista.
Aiempien päätösten johdosta lapsiperheiden arjen elämään vaikuttavat leikkaukset jatkuvat. Ne tulevat voimaan vuosittain ja alkavat nyt vaikeuttaa aivan erityisesti yksinhuoltajia ja pitkäaikaistyöttömyydestä kärsivien perheiden elämää.
Useiden tutkimusten mukaan huono-osaisuus kasautuu. Riski joutua toimeentulotuen asiakkaaksi on suurin niillä nuorilla, joiden lapsuudenperhe on joutunut turvautumaan toimeentulotukeen. Varhaiskasvatuksella on keskeinen vaikutus siihen, minkä polun lapsen elämä saa. Jos lapsen oikeutta kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen rajataan, päätös rajaa varhaiskasvatuksesta erityisesti hyötyviä ja sitä tarvitsevia lapsia sen ulkopuolelle.
Ryhmäkokojen suureneminen päivähoidossa ja kouluissa lisää eriarvoistumiskehitystä. Vaikka monet lapset pärjäävät isoissa ryhmissä hyvin, huomattava joukko lapsista hyötyy yksilöllisestä kohtaamisesta sekä oppimisen että sosiaalisten taitojen kehityksessä.
Lasten kannalta on erityisen kielteistä se, että selvitysten mukaan köyhien perheiden lapset tulevat helpommin kiusatuiksi kavereiden parissa. Köyhyys rajaa lapsen mahdollisuuksia harrastaa, hän ei pääse matkoille, elokuviin ja hänellä ei ole samoja älypuhelimia kuin saman ikäisillä kavereilla. Köyhien perheiden lapset eivät myöskään voi keskustella kaveripiirissä samoista asioista kuin hyväosaisten perheiden lapset.
Perheen köyhyys vaikuttaa kielteisesti lasten hyvinvointiin ja on yksi merkittävistä lasten ja nuorten psyykkisen sairastumisen riskitekijöistä. 1990-luvun lamassa köyhyyden keskelle joutuneiden perheiden lapsilla on ollut paljon enemmän esimerkiksi psyykkisiä ongelmia myös aikuisiässä. Vanhempien huoli toimeentulosta heijastui myös lapsiin. Masentuneen tai huolien keskellä olevien vanhempien on vaikea vastata lapsen ja nuoren tarpeisiin.
Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
