Puoluehallituksen syyskausi käynnistyi

(Julkaistu Viikko Pohjois-Karjalassa 26.8.2016)

Puoluehallituksen syyskauden ensimmäinen kokous pidettiin 17.8. Tuleva syksy on haasteellinen ja työläs. Meidän sosialidemokraattien on entistä voimallisemmin puhuttava oikeudenmukaisuudesta ja eriarvoisuuden kasvun estämisestä. Kansalaisten tapaamisissa on kesän aikana tullut lisääntyvässä määrin esille pelkoa ja huolta tulevaisuudesta. Erityisesti pienellä eläkkeellä elävät ikäihmiset viestittävät, etteivät rahat riitä. Huolestuttavaa on se, että yhä useammin myös lapsiperheet viestivät samanlaista huolta tulevaisuudesta.

Hallitus lupasi keväällä, ettei uusia leikkauksia tule. Tämä ei pidä paikkaansa. Aiempien päätösten johdosta kansalaisten arjen elämään vaikuttavat leikkaukset jatkuvat, koska ne tulevat vuosittain voimaan. Toisaalta myös uusia leikkauksia koulutukseen – ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin – on jälleen tulossa.

Politiikan syksyn suuria asioita on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Hallituksen esittämää mallia sosialidemokraatit eivät voi hyväksyä, sillä se ei ratkaise nykyisiä ongelmia. Pikemminkin päinvastoin, sillä hallituksen malli pirstaloisi palvelut yksityisille tuottajille ja mahdollistaa verovarojen kierrättämisen suurien monikansallisten yritysten voitoiksi.

Sosialidemokraatit ovat laatineet oman mallinsa ja sen keskeiset periaatteet ovat seuraavat:
– Ihmisten pitää saada arjessaan tarvitsemansa palvelut helposti ja laadukkaasti.
– Julkinen palvelutuotanto mahdollistaa tiiviin yhteistoiminnan ja tiedonkulun sekä vähentää päällekkäistä työtä.
– Maakunta vastaa perus- ja erityistason palveluiden järjestämisestä ja pääosin myös tuottamisesta. Erityisen vaativan tason palveluiden järjestämisestä viidellä erityisvaatuualaueella sovitaan maakuntien kesken.
– Yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat voivat tuottaa palveluita maakunnan kanssa tehdyllä sopimuksella. Ensimmäistä järjestyssääntöä laadittaessa on selvitettävä, onko kunnilla mahdollista toimia palvelujen tuottajina.
– Sote-palvelujen järjestäjä eli maakunta päättää, missä laajuudessa palvelutuottajina käytetään yksityisiä toimijoita ja kolmatta sektoria.
– Sosiaali- ja terveyspalvelut rahoitetaan verovaroin, valtionosuuksilla ja palvelumaksuilla. Asiakasmaksuja ei voida nykyisestä merkittävästi korottaa vaarantamatta palveluiden tasapuolista saatavuutta.
– Valinnanvapautta edistetään tuottamalla ihmisille lisää tietoa vaihtoehdoista, hoitoon pääsystä, laadusta ja saatavuudesta. Valinnanvapautta julkisten palveluiden sisällä kehitetään edelleen.
– Käyttäjien osallisuutta järjestelmän kehittämisestä vahvistetaan.

Olen vakuuttunut, että tämä malli on palveluiden ja kansantalouden kannalta järkevämpi. Toivottavasti hallitus ei toteuta omaa suunnitelmaansa sellaisenaan, sillä se tulisi yhteiskunnalle kalliiksi ja palvelujen eriarvoisuus kasvaisi entisestään.

Merja Mäkisalo- Ropponen
Puoluehallituksen jäsen