Puhe Simpauttajan lähiliikuntapaikan avajaisissa Juuassa 13.8
Hyvät juhlavieraat
On ilo olla avaamassa tätä uutta lähiliikuntapaikkaa ja toivon, että tästä tulee kaikille juukalaisille tuttu paikka, jossa viihtyvät kaiken ikäiset ja kaikenkuntoiset kuntalaiset. Liikunta eri muodoissaan on terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sairauksien ennaltaehkäisemisessä ja kuntoutuksessa yksi tärkeimpiä keinoja.
Elämme haasteellista muutosten aikaa monessa mielessä ja yksi meitä pohjois- karjalaisia tässä ja nyt koskettava asia on Siun Soteen siirtyminen ensi vuoden alussa. Siun Sotesta en nyt aio puhua, mutta ajattelin muistutella mieleen, että jatkossakin kuntalain mukaan terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen säilyy kunnan perustehtävänä ja kunnan vastuulla. Väitän, ettei kaikissa kunnissa ole tiedostettu, mitä kaikkea tämä tarkoittaa ja miten tärkeästä asiasta – myös kuntatalouden kannalta – on kysymys. Monipuolisen liikunnan mahdollistaminen – jos mikä – on terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä parhaimmillaan.
Tämän vuoden sosiaalibarometrikyselyssä sosiaali- ja terveysjohtajat korostivat, että terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen vahvistaminen kunnissa on edellytys sote-uudistuksen onnistumiselle ja kustannusten hillitsemiselle. Valitettavasti sen vahvistumiseen he eivät kuitenkaan uskoneet. Pikemminkin sen pelätään näivettyvän, kun kuntiin ei juuri jää sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä tekemään tätä työtä. Näin siis arvioivat sosiaali- ja terveysjohtajat. Toisaalta jotkut heistä uskoivat, että uudistus herättää kunnissa sosiaali- ja terveydenhuoltoa laajemman kiinnostuksen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Toivottavasti Juuassa käy juuri näin.
Asiahan ei sinällään ole uusi, sillä terveydenhuoltolaki jo nyt painottaa hyvinvointi- ja terveysnäkökohtien huomioon ottamista kuntien päätöksenteossa, terveyserojen kaventamiseen tähtääviä toimenpiteitä ja ennaltaehkäisevää näkökulmaa. Terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia luomaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle pysyvät rakenteet. Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä näihin vastaavia palveluita. Näistä on raportoitava valtuustolle vuosittain ja valmisteltava kerran valtuustokaudessa laajempi hyvinvointikertomus. Uskon, että jatkossa näiden toimenpiteiden merkitys tulee entistä tärkeämmäksi.
Hyvät kuulijat
Väestön terveydentila on kokonaisuudessaan 2000-luvulla kohentunut, mutta sosiaaliryhmien, siviilisäätyjen ja sukupuolten väliset erot ovat pysyneet suurina tai jopa kasvaneet. Varakkaiden ja köyhien miesten eliniässä on yli 12 vuoden ja naisten lähes 7 vuoden erot. Erot ovat parissa kymmenessä vuodessa lähes kaksinkertaistuneet. Tulotaso, koulutus sekä ammattiasema näyttävät määräävän aiempaa selvemmin elinvuosien määrän. Toisaalta sairastuminen voi sinällään johtaa köyhyyteen, koska sairaudesta aiheutuvat kustannukset ovat nousseet korkeiksi ja valitettavasti näyttävät kohoavan edelleen. Erityisen huolestuttavaa on lapsiperheköyhyyden lisääntyminen.
Tärkeimmät syyt terveyseroille ovat elinoloissa ja – tavoissa, kuten alkoholin käytössä, tupakoinnissa, ravitsemuksessa ja liikunnassa. Yleistäen voidaan sanoa, että mitä parempi elintaso, sen parempi terveys. Esimerkiksi terveellisen ruoan ostaminen on huomattavasti kalliimpaa kuin vähemmän terveellisten elintarvikkeiden ostaminen. Terveyserojen kaventaminen edellyttääkin aktiivisia toimia köyhyyden vähentämiseksi. On myös tärkeää, että kunnissa on kaikille avoimia harrastuspaikkoja ja –mahdollisuuksia.
Sosioekonomiset erot näkyvät jo lasten ja nuorten terveyskäyttäytymisessä eli perheen sosioekonominen asema vaikuttaa lapsen elintapoihin. Kaiken kaikkiaan lasten ja nuorten terveystottumuksissa ja elämänhallinnassa on useita haasteita. Kouluikäisistä lähes viidesosa on ylipainoisia. Osa lapsista – etenkin yläkoululaisista – nukkuu liian vähän. Myös liikunta jää osalla lapsista ja nuorista liian vähäiseksi. Onneksi uusissa opetussuunnitelmissa lisätään liikuntaa. Lisäksi erilaiset psyykkiset oireet, kuten masennus, ovat melko yleisiä. Nuorten tupakointi ja alkoholin käyttö ovat jonkin verran vähentyneet, mutta tästä asiasta on syytä olla edelleen huolissaan, sillä runsaasti alkoholia käyttävien nuorten määrä ei ole vähentynyt. Myös huumausaineiden käyttö on lisääntynyt ja siirtynyt yhä nuorempi ikäluokkiin.
Hyvät kuulijat
Nyt on korkea aika ymmärtää terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen investointina. Se ei ole kunnille kuluerä. Mikään ei ole niin kallista pitkällä tähtäimellä kuin jättää nämä asiat huomioimatta. Onneksi nyt on ryhdytty entistä useammin puhumaan hyvinvointitaloudesta ja tähän liittyen vaihtoehtoiskustannusten laskemisesta. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kustannus- vaikuttavuusanalyysien avulla arvioidaan mitä kustannuksia kunnalle aiheutuu pidemmällä tähtäyksellä terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen laiminlyömisestä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tämän liikuntapaikan avaaminen säästää tulevaisuuden kustannuksia vähentyvinä sairauskustannuksina tai tehokkaampana työntekona.
Jos haluamme parantaa kansanterveyttämme ja sitä kautta vähentää yhteiskunnan kuluja, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tulee olla johtotähtenä kaikessa päätöksenteossa.
Terveystaloustiede on kiinnostunut erityisesti terveyden- ja hyvinvoinnin sekä talouden välisistä suhteista. Terveystaloustieteilijät tekevät kustannus-vaikuttavuusanalyysejä, mutta valitettavan vähän tätä tietoa hyödynnetään kunnissa. Kerron muutaman esimerkin millaisista toimenpiteistä on tutkimuksissa osoitettu olevan selkeitä myönteisiä taloudellisia vaikutuksia kunnan talouteen:
– Sydäninfarktin jälkeiseen kuntoutukseen kannattaa aina panostaa. Tutkimuksissa on tehokkaaksi malliksi todettu kaksi viikkoa sydäninfarktin jälkeen aloitettu räätälöity liikuntaharjoittelu, jossa henkilö käy puolen vuoden ajan kerran viikossa kuntosalilla harjoittelemassa fysioterapeutin ohjauksessa, minkä lisäksi muu viikottainen harjoittelu toteutetaan kotona tai muuten omaehtoisesti.
– Ikäihmisten yksinäisyys aiheuttaa paljon kasvua sosiaali- ja terveysmenoihin. Yksinäisyys lisää masennusta ja myös aktiivisuus ja toimintakyky vähenevät. Esimerkiksi siinä vaiheessa, kun kotona asuvan ikäihmisen ulkona liikkuminen loppuu, otetaan pitkä askel kohti pysyvää palvelutaloon, yhteisökotiin tai vuodeosastolle muuttamista. Erilaiset ystäväpiiritoiminnot ja päiväkuntoutukset ovat kustannustehokkaita kotona asumista pidettäviä toimintatapoja.
– Ikäihmisten kaatumisten ennaltaehkäisy esimerkiksi liikunta- ja ravitsemusneuvonnalla, liukastumista estävillä toimenpiteillä kotona ja ulkona sekä lääkityksen tarkistuksille toisivat vähintäänkin useiden kymmenien miljoonien eurojen vuosittaiset säästöt yhteiskunnalle.
– Lapsiperheiden tukeminen esimerkiksi investoimalla hyvinvointineuvoloihin ja perhetyöntekijöihin maksaa aina itse itsensä takaisin ja Imatran kokemusten perusteella vuosittaiset säästöt kunnalle voivat olla huomattavan suuria.
– Erittäin kustannustehokas ja helppo toimenpide on joukkoruokailun terveellisyydestä huolehtiminen. Tämä tarkoittaa ravitsemussuositusten mukaiseen lautasmalliin ja 1-2 grammaa tavallista vähemmän suolaa sisältäviin ruoka-annoksiin siirtymistä.
Hyvät kuulijat, haluan kertoa vielä yhden itseäni lähellä olevan esimerkin;
Olen Muistiliiton puheenjohtaja ja kerron lyhyesti tämän koko ajan kasvavan väestöryhmän terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisestä ja sen merkityksestä. Viime talvena ilmestyneen Muistibarometrin mukaan monessa kunnassa asia näyttää unohtuneen.
Suomessa on tällä hetkellä lähes 195 000 muistisairautta sairastavaa henkilöä, joista työikäisiä on 8000 – 10 000. Nykyisin tiedämme, että aivoterveyttä ylläpitämällä voidaan muistisairauksia ennaltaehkäistä ja mahdollista sairauden puhkeamista siirtää vuosia eteenpäin. Aivoterveyden edistämisellä voidaan myös hidastuttaa jo diagnosoidun sairauden etenemistä. Näillä asioilla on sekä inhimillinen että kansantaloudellinen merkitys. Jos Alzheimerintaudin ilmaantuvuutta voidaan viivästyttää viidellä vuodella – mikä on aivoterveyttä edistävillä toimenpiteillä täysin mahdollista – niin taudin vallitsevuus puolittuu 50 vuoden aikana. Aivoterveydestä huolehtiminen on tärkeää jokaisessa elämänvaiheessa, mutta sen merkitys korostuu 40 ikävuoden jälkeen.
Tutkimusten mukaan tiedämme, että aivoterveyttä voidaan edistää muun muassa liikunnan, oikean ravitsemuksen, aivojen käytön, sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen sekä rentoutumisen ja mielihyvän avulla. Vaikka yksilöt tekevät lopulliset päätökset omasta elämäntyylistään itse, niin kunnan tehtävä on varmistaa, että kaikilla kuntalaisilla on mahdollisuus ylläpitää aivoterveyttään. Juuan kunnan tulisi yhdessä järjestöjen, seurakunnan ja osittain myös Siun Soten kanssa varmistaa esimerkiksi liikuntamahdollisuudet kaikille ja kaiken ikäisille:
Erityisryhmien liikuntamahdollisuuksien tulee kiinnittää erityistä huomiota ja jokaisella kansalaisella on oltava oikeus myös ulkoiluun. Rakennetun ympäristön tulee olla kaikille aisteille esteetön ja turvallinen.
Tämän lisäksi Ikäihmisille tulee järjestää kuntouttavaa päivätoimintaa, jossa huomioidaan fyysisen, psyykkisen, kognitiivinen ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitäminen. Muistiakin voidaan kuntouttaa.
Aivoterveyttä edistetään tietysti myös monilla muilla tavoilla paitsi liikunnalla. Mielihyvä, elämisen mieli ja mielekäs elämä ovat aivoterveydelle tärkeitä asioita. Näitä tuetaan muun muassa monipuolisella kulttuuri- ja taidetarjonnalla sekä järjestämällä monipuolista mielekästä toimintaa. Syrjäkylien asukkaat jäävät usein näissä asioissa paitsioon ja siksi pitäisi pohtia, miten kulttuuria ja toimintaa saataisiin kylille ja/tai miten autetaan myös syrjäkylien asukkaita kulttuurin ja toiminnan pariin.
Edellä mainitut esimerkit osoittavat, että aivoterveyden edistäminen on laaja- alaista toimintaa ja siihen vaikuttavat monet tekijät. Siun Soten vastuulle ei asiaa voi jättää.
Ikääntyvässä Juuassa muistisairauksien ennaltaehkäisyn, kuntoutuksen ja hyvän hoidon laiminlyöminen tulee varmuudella aiheuttamaan valtavia kustannuksia lähivuosina, joita oikeilla toimilla voidaan hillitä. Tämä uusi lähiliikuntapaikka on upea ja toivottavasti se antaa sysäyksen kehittää Juuasta muutenkin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallikunta.
