”Kun puhutaan nuorista, puhutaan tulevaisuudesta”
(Julkaistu Viikko Pohjois-Karjalassa 23.6.2016)
Otsikon lainaus on kirjailija Maria Jotunilta. Valitettavasti hallitus ei osoita suurta kiinnostusta nuoria kohtaan ja tämä voi aiheuttaa yhteiskunnalle suuria ongelmia ja kasvavia kustannuksia tulevaisuudessa. Kyky oppia aikaisemmista kokemuksista on nykyisellä hallituksella valitettavan huonoa ja nyt ollaan tekemässä samoja virheitä kuin 1990-luvun laman hoidossa tehtiin.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL, on selvittänyt tutkimuksessaan sitä, mitä kuuluu 1990-luvun laman lapsille ja nuorille aikuisena. Tulokset ovat huolestuttavia. Aikuisina lama-ajan lapsista ja nuorista viidesosa kärsi mielenterveysongelmista, lähes neljäsosa oli toimeentulotuen asiakkaita ja yli neljäsosa oli joutunut tavalla tai toisella oikeustoimen kanssa tekemisiin. Vaikeudet kasautuvat erityisesti vain perusasteen suorittaneille. Ammatillinen koulutus näyttää suojaavan monilta ongelmilta. Samassa tutkimuksessa huomattiin myös, että lapsuuden aikainen köyhyys on vahvasti yhteydessä hyvinvointiongelmiin.
Nyt ollaan toistamassa aivan samoja virheitä lisäämällä lapsiperheköyhyyttä, kasvattamalla päivähoidon ja koulujen ryhmäkokoja ja heikentämällä ammattillisen koulutuksen tilannetta.
Jokainen ymmärtää, että ilman ammatillista koulutusta työllistyminen nykyisessä työelämässä on hyvin vaikeaa. Siksi onkin huolestuttavaa, että uusimpien selvitysten mukaan joka viides 20-24 -vuotiaista nuorista aikuisista on edelleen pelkän peruskoulun varassa. Arvio koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevista 15 – 28 vuotiaista vaihtelee lähes 71 000 ja 118 000 välillä, mikä tarkoittaa noin 8 – 13 prosenttia vastaavasta ikäluokasta. Tilanne on heikoin Itä-Suomessa.
Viime hallituskaudella käynnistynyt nuorten aikuisten osaamisohjelma (NAO-ohjelma) kohdentui tehokkaalla tavalla juuri tähän ongelmaan. Sen avulla koulutettiin ilman ammatillista koulutusta olevia nuoria aikuisia ammattiin. Nyt Sipilän hallitus on päättänyt lopettaa tämän ohjelman ja haluaa ohjata tämän ryhmän hakemaan muuhun ammatilliseen peruskoulutukseen. Samanaikaisesti valtionrahotteiseen oppilaitosmuotoiseen ammatilliseen peruskoulutukseen kohdistuu 190 miljoonan euron säästöt ja tämä tulee väistämättä vähentämään myös tälle kohderyhmälle suunnattua koulutustarjontaa. Lisäksi NAO-ohjelman tehokkuus perustui osittain siihen, että opinnot oli suunniteltu vastaamaan erityisesti nuorten aikuisten tarpeita.
Kaikki nämä toimenpiteet ovat vastoin hallituksen kärkihankkeita, joissa tavoitteena on vähentää koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrää. Jos hallitus rakentaa tällä tavalla Suomen tulevaisuutta, niin ei hyvältä näytä.
Merja Mäkisalo-Ropponen
Kansanedustaja (sd)
